Hopeaketun Touko Martti & Chiccoxen Oil And Flames

Hakureeissä Martille viimeistelyreenit. Ensin ilmaisu ihmishäiriöillä (hyvin ilmaisi eikä härkkinyt). Sitten taas etukulmiin yhtäaikaa pakenevat maalimiehet. Ekalta 30 ja toiselta 20 haukkua. Näissä ei mitään ihmeellistä.

Rasaa haukutin ensin itse, mikä oli aika hyvä juttu, joten Rasan ilmaisuharjoitus menikin aikas hyvin. Ei välttämättä mene ikuisuutta kun se pääsee sitten oikeasti hakuilemaankin eikä vaan haukkumaan. :)

Tänään pikaiset mutta palkitsevat puistojäljet molemmille.

Rasan jälki oli loivaa kaarrosta, namia aluksia joka askeleella ja sitten joka kolmannella. Pituutta ehken 40 m ja päässä keppi, vanheni vain Martin jäljen teon ajan. Ajoin aika lyhyellä liinalla ettei lähtisi hulmuamaan sinne sun tänne ja se auttoikin hyvin. Alun kiihkeämmän pätkän jälkeen meni jopa kohtuu fiksusti ja maavainuisesti. Vaikka jäljellä oli nameja niin loppukepin ilmaisu superhieno!

Martin jäljellä kolme terävää kulmaa, pituutta reilu 100 m, ikää sen verran mitä nyt Rasalla meni omaa jälkeä ajaessa eli vähänlaisesti. Nameja vaihdellen joka-askeleessa tai joka kolmannessa ja väliin ihan tyhjiä pätkiä. Martti aloitti hyvin ja fiksusti, eteni kohtuu tarkasti ja ihanan maavainuisesti ja ryntäilemättä. Kulmat huolimattomat, jokaisen kulman painoi yli vaikka ajoin lyhyellä liinalla ja läheltä. Korjasi kuitenkin itse pienellä lenkillä, mutta jos tarkkuutta halutaan paremmaksi niin näitä Martille lisää! Lopun kepin ilmaisi tosi varmasti.

Kivat pienet reenit, jonkalaisia pitäisi vaan ehtiä tekemään sillointällöin. Jälkitarkka koira on vaan niin paljon nopeampi ja tehokkaampi.

Sunnuntain ihanaan muttei kuumaan auringonpaisteeseen saapuivat meitä ilahduttamaan Mira ja porkkistytöt. Ohjelmassa siis reippaat tokoreenit lähikentällä.

Rasa sai aloittaa paikkamakuulla Norrin kanssa. Kurkistelin piilosta välillä. Oli ihan mallikkaasti melkein loppuun saakka, jolloin pikkupoika karkasi perheeltään ja ajoi pienen rinksan kentällä polkupyörällä. Tästä vähän kiihtyi ja vaihtoi lonkkaa. Mutta ei paha ollenkaan, eikä isompaa vetkuilua.

Omalla vuorollaan Rasa taisi aloittaa merkillä. Alkaa se pikkuhiljaa hahmottua. Tein taas niin että ensin autoin namilla ja sitten kävin näyttämässä merkkiä ja heitin pallon palkaksi. Mira vei sitten pallon ruutuun ja otettiin muutama ruutuunlähetys merkiltä. Rasalla ei meinannut palikat yhdistyä ollenkaan mutta kyllä se lopulta sinne ruutuun löytyi. Matka oli tosin hurjan pitkäkin, mikä varmaan vähän vaikutti. 
Luoksetuloa otetiin Mira takapalkkana. Stopit vähän venyivät ja maahanmeno taas ihan kokonaan hukassa. Puuh... Ennakoida se ainakaan tuolla hommalla ala yhtään, mikä on kyllä melko ihme. Tunnarissa toi ensin viereisen (oli aika kova tuuli) ja uudella yrityksellä toi hyvin oikean. Loppuun vielä ohjatun suuntia palloa heittämällä.

Martti aloitti pienillä seuraamisilla. Se oli ihan höperö, piippaili ja olisi kaikki väliajat mennyt nenä maassa. Vissiin vähän häiritsivät juoksuisen Norrin hajut. Seuraamiset teki niitä piippejä lukuunottamatta hyvin ja tuli niitä hiljaisia lähtöjäkin ihan mukavasti. Sitten merkin kautta ruutuun, ensin vissiin yksi merkki palkaten. Ruutu oli aivan superhyvä, haki hienosti oikeaan paikkaan vaikka ruutu oli paikassa josta se oikeasti piti hakea eikä sitä helpotettu ollenkaan. Otin vielä uudelleen merkille, palkkasin itse ruudun läheltä ja sitten loppu erikseen. Tästä olisi pitänyt varmaan jo arvata että ruutu tosiaan vetää tänään... Taidettiin ottaa yksi suora luoksetulo (ok). Tunnarissa ihan sama juttu kuin Rasalla, eli toi ensin väärän, tokalla oikein. Sitten alkoikin se vääntö... Ohajttuun siis. Ensin ei meinannut mennä merkille. Vaadin ja vaadin ja vaadin ja lopulta löytyi suht ok (paljon huonompi ilme kuin ruudun merkille). Vasemman haki mallikkaasti mutta oikean (joka oli tavallaan samaan suuntaan kuin ruutu) ei sitten millään vaan aina meinasi karata ruutuun. Argh! Noh, kun tarpeeksi väännettiin niin kyllä se pari kertaa sen sieltä sitten haki ja sai lopulta loppupalkkansakin. PK puolta ajatellen on ihan hyvä että sillä on vahva mielikuva mitä pitäisi tehdä mutta tokoon se ei paljoa kyllä auta....

Kiitos Miralle hyvästä seurasta ja reeneistä! :)

Perjantaina oli pekoreenit ja Sanna oli polkenut meille jälkiä valmiiksi ihan urakalla! Martin kanssa päästiin reenaamaan jäljennostoa, mikä oli just passeli juttu! Noita ei tule tehtyä liikaa. Eli tienvartta tarkistettiin, maasto senverran ryteikköistä että päätin mennä tietä pitkin (ok, voihan sitä mennä tietä pitkin kun kerta koira on opetettu menemään reunassa, se on melko varma jäljennostaja vaikeissakin paikoissa ja itse tietää olla jättämättä aukkopaikkoja). Käveltiin ehken joku 300-400 m kun jälki nousikin tosi selkeästi, hyvä! Hetki tuumailua ja liinan laittoa ajokuntoon ja sitten mentiin. Martti ajoi yllättävän jälkitarkasti, joissain paikoissa tarkasteli. Maasto oli vähintäänkin haasteellista liikkumisen kannalta joten paljon jouduin jarruttamaan ja pysäyttelemään. Ihan paras pätkä meni suolla, jossa vissiin muutaman mukanakulkijan kengät hörppäilivät vettä, senverran märkää siellä oli. Esineet nousivat hyvin ja jälki lopetettiin tielle. Hyvä mieli jäi, tää meni nyt omalla tasolla.

Illalla oltiin superreippaita ja Sannan kanssa poljettiin vielä uudet jäljet. Väsyneenä, hämärässä ja vettäkin alkoi sataa kaatamalla mutta ei annettu häiritä. Lauantaiaamuna sitten ajamaan, ikää siis sellaset 12 tuntia tai vähän reippaasti. Koko yön satoi ihan kaatamalla, metsä oli muuttunut tosi märäksi ja varsinkin rinteissä saatiin opiskella ihan huolella hajujen siirtymiä. Tosi mielenkiintoista ja opettavaista! Rasalla oli kierroksia ihan sikana joten homma meinasi aluksi mennä ihan reisille. Paikoin se tarkkoikin ja jotenkin saatiin räpellettyä jälki ekalle esineelle. Pituutta ehken 100m tms. Martin jäljennosto oli taas vähän täältä sinnepäin. Se koitti ratkoa ilmavainulla ylimielisesti ja keskittyi ihan liikaa naapurin räksyttävään koiraan... Noh, sitten kun se viimein nosti jäljen niin sittenhän se lähti menemään ihan ok. Todellakaan ei menty jäljen päällä koko aikaa ja hajut varmaan siirtyivätkin keliolosuhteista johtuen aikalailla. Kaikki esineet kuitenkin löydettiin ja taas oli Sanna löytänyt tosi märän suopätkän jolle Martti taas oiokein kunnolla syttyi ja ajoi sen NIIN hyvin! Wau! Olen ihan tyytyväinen tähänkin reeniin ja hirveesti on nyt kaikkia jälkijuttuja mielessä mitä pitäis reenailla. :)

Päivällä käytiin Varkaudessa keskenämme vähän tottistelemassa ja otettiin esteet. Rasa näyttää hyvälle, pikkisen seuraamisessa näkyvissä reenin puutetta, mutta ei mitään mikä ei säännöllisellä reenauksella korjaantuisi. Saa siis nyt olla vaan muistutustilassa. Esteet Rasalla näyttävät nyt tosi hyville, se on todella motivoitunut suorittamaan ne just oikein. Eteenmenoonkin lataantui, tosin vein palkan sen nähden (eli ensi kerralla se pitää viedä treenin aluksi).

Martti humppaili omaan malliinsa, ihan jees tekemistä eteenmenoon saakka, jolloin ei vaan pysty eikä kykene seuraamaan. Muurrrr... Noh, tehtiin hetki töitä ja väänneltiin ratakiskoa, kyllä se sitten antoi periksi. Ei muutenkaan mikään hirmu vietikäs tai innokas suoritus, mutta ihan kelvollinen.

Illalla Tiinan ja kultaisten kanssa reippailtiin jälkihommia. Tiina oli tehnyt Martille valmiiksi noin 600 m pitkän jäljen jolla on 10 keppiä. Maasto oli vaihtelevaa. Martti merkkasi jäljen mutta jostain syystä ei lähtenyt sitä ajamaan. Minäkin saatoin ehken työntää sitä teenpäin mutta kyllä sen olisi pitänyt silti se pystyä nostamaan. Hmmmm, merkillistä. Itse jäljen ajoi osittain ihan mukavasti ja osittain sitten aika epätarkasti, minkä vuoksi keppejä jäi kolme tai neljä :-/ Martti tarttee nyt jälkiä alle ja jos pääsisi pellolle niin oispa poikaa. Ei se ihan surkeenhuono nytkään ole mutta ei ihan omalla tasollaankaan. Tiinan jälki ol hieno!!

Rasa ajoi myös Tiinan tekemän jäljen. En ymmärtänyt vahvistaa sen jäljennostoa, joten se pitkään pyöri jälkeä sinne ja tänne eikä oikein tiennyt mitä tekisi. Ratkaisi viimein kuitenkin oikein ja ajoi koko jäljen innokkaasti, ihan tarpeksi tarkasti ja nostaen kaikki kuusi keppiä tosi hyvin! Rasa on nyt löytänyt jälkivaihteen, tosi huippua! :)

Iso kiitos Tiinalle, tälle jäi ihan superhyvä mieli!

Aamulenkillä hysteerinen esineruutureeni. Ihan pieni kaistale, pitkä tosin ja kolme esinettä, ajatuksella että molemmat hakisivat kaksi. Martti haki ensin yhden, josta tauolle ja Rasa kehiin. Rasa ui, juoksi, ui ja juoksi vähän lisää. Minulla meni hermo, Rasa paikkamakuuseen ja Martti haki loput esineet. Että näin.

Illan hakutreeneissä ihan mahtialue! Tosi vaihtelevaa ja monipuolista maastoa jossa koira sai oikeasti tehdä töitä. Ensin molemmat etukulmat, jotka hienot ja helpot vaikka ekalle piti mennä metsästä hakkuuaukolle ja tokalle  metsästä kaatuneiden puunrunkojen välistä risukkoon. Kolmannelle tyhjä, jolle lähetin liian hätäisesti ja ajauduttiin liian kauas keskilinjalla, joten piti vissiin useampi lähetys ottaa kolmannelle maalille. Nelonen taas ok, sitten tyhjä toiseen takanurkkaan ja yliheittona tyhjältä viimeselle joka ehti muuten suorapalkata (saavutus sinällään!). Ilmaisut hyvät ja siistit, kunto meinasi loppua kesken joka oli pikkuisen tuonut haastetta haukkuihinkin mutta hyvin haukkui nämä huomioonottaen. Ensi viikolla pieni ilmaisureeni ja yksi tai kaksi nostattavaa pistoa näköärsykkeillä ja sitten olisikin koe edessä 19.5.!

Rasa sai taas opetella haukkumista ja se koetti kovasti pihistä Terhille jotain ja välillä pystyi ihan haukkumaankin :) on se vaan vaikeeta kun ois NIIIIN kivaa tehdä kaikkee ja silleen mutta jotenkin se saa hetkittäin kasattua itseään.

Koitin saada tänään paikkaa jälkikokeeseen mutta tarjolla oli enää varasijoja :( Olin ajatellut ensin että reenaisin hakureeneissä vain Rasan, mutta koska ei sinne jälkikokeeseen päästykään niin vaihdoin lennossa koiran. Martille siis kolme maalia valmiiksi. Haukut tylsästi 20, 30 ja 40. kaksi ensimmäistä meni tosi hyvin. Hirmuisen hyvät pistot ja hyvät mutta siistit ilmaisut. Kolmannelle otin yliheiton joka onnistui hienosti. Maali oli ensikertalainen ja pääsi hiukan säikähtämään Martin haukkua, mutta Martti ei onneksi käyttänyt tilaisuutta hyväkseen. Jossain kohtaa hämmentyi kun ihminen käyttäytyiy hieman oudosti ja pätkäisi ilmaisun, mutta jatkoi sitten hyvin loppuun. Yritetäänpäs nyt sitten mahtua hakukokeeseen kerta tämä näyttäisi sujuvan.

Tänään tämän vuoden ensimmäiset hakureenit mukavalla peko porukalla. Martille viisi maalimiestä. Ensimmäiset lähtivät näkölähtönä yhtäaikaa keskilinjalta, muut kolme pimeinä. Haukkuja 20, 30, 40 ja 50 noin. Nätisti oli ollut ja hyvin haukkui (ei mitään epäröintiä). Pistotyöskentely mun makuun oikein mallikasta ja upposi hyvin. Yhdellä pistolla me immeiset vähän mokellettiin kun oltiinkin ihan vikapaikassa koiraa lähettämässä, joten maalihenkiklö nro 4 otettiin partioimalla. Mutta hyvälle näyttää ja kyllä tuon kanssa taitaisi kokeisiinkin uskaltautua. Hyvin oli myös käyttäytynyt ja maalit ohjeistettiin kieltämään myös palkkapurkille ryysimisestä.

Rasa sai lopuksi harjoitella maalimiestyöskentelyä, eli paikallaan istumista (ou mai gaad miten vaikeeta!) ja pikkisen haukkumistakin kahden maalin verran. Rasalla oli kivaa ja samalla kaavalla jatketaan eteenkinpäin :)

Harvoin näitä yksikseen reenattuja jaksan tänne enää kisjailla mutta nyt tuli niin paljon juttua ettei reenivihkoon vaan mahdu. Vietettiin siis koirien kanssa mun ekaa kesälomapäivää aktiivisissa merkeissä. Aluksi siis reilu metsälenkki, jonka ajan (noin 1,5 tuntia) vanhenivat koirille lyhyet jäljet. Rasa pääsi ajamaan ekana. Otin mukaan heti sitten reilun 10 metrin janan ja Rasa lähti niin reippaasti ja varmasti etenemään ettei mulla jäänyt muita vaihtoehtoja kuin laskea liinasta ja antaa mennä. Heti jäljelle tultuaan se pysähtyi, tarkensi ja lähti oikeaan suuntaan. Alun jäljestys oli tosi haparoivaa mutta tytsyllä on ihan mieletön keppimotivaatio! Huhhuh! Sillä oli viisi keppiä ja kaikki se etsi ja tarkensi itse tosi hienosti. Välien jäljestys on hieman kiireistä ja hutiloivaa mutta rauhoittui nätimmäksi kun matkaa tuli. Rasa siis yllätti todella positiivisesti! Rasahan onkin opetettu ensisijaisesti etsimään keppejä, joten on tosi mielenkiintoista nähdä miten sen motivaatio ja sitkeys kantavat kun jälki pitenee ja samalla keppejä ei löydy niin tiheään.

Martille helppo jana noin 30 m, tarkisti kolmisen metriä takajälkeä ennen kuin kääntyi, oli tosi ylimielinen ja hutiloiva miksi ensimmäinen keppi jäi... :-/ Onneksi olin tehnyt reenin pääteemaksi terävät kulmat, joilla saatiinkin sitten hieman tarkemmaksi tuota hutilusta. Kulmat pieneillä lenkeillä, toka keppi nousi hyvin ja kolmannelle jouduin patistelemaan. Puuh.. keppijälki tai sitten tarkkuutta jossain nurmella tms seuraavaksi.

Jatkettiin vielä tottistelemaan. Rasa sai aloittaa. Aloitettiin 80 cm hypyllä, apulaudat molemmin puolin. Ensin olin itse esteen sivussa ja heitin palloa hypystä palkaksi. Näitä ehken kaksi. Sitten otettiin jo kapula ja nostettiin korkeus 90 cm:n. Yhden kerran Rasa hipaisi estettä, muuten ihan sikamakeet hypyt. Into ja vauhti ei haittaa hyvää tekniikkaa ollenkaan! Wau! Sama tahti jatkui myös täyskorkealla A:lla. Vitsit se on hieno! Meillä on oikeasti aika lähellä jo ne jälkikokeet, Rasa alkaa olla aika hyvällä mallilla. Loppuun vielä eteenmenoa pallolle (tätä ei vissiin juuri aiemmin olla tehtykään?) niin että ensin vietiin pallo yhdessä ja sitten minä vein pallon ja Rasa odotti. Matkaa melkein koko kentän pituus, joten tämäkin aikas hyvä :)

Martin kanssa ensin parkkiksella seuraamista, josta kentän laidalle ja hihna pois, odottamista ja seuruu kentälle. Hyvä! Seurautin alkuun ja muiden liikkeiden välissä, pääosin aika hyvä ilme, pari kertaa huomautin äänellä kun lipsui ja hyvin skarppasi. Luoksetulokin otettiin joka reipas. Sitten varsinaiseen asiaan, eli pari hyppynoutoa 90 ja metri. Ihan ok:t mutta hipsuu, hipsuu. A-nouto Martin tyyliin eli ihan super! Eteenmenokin näköjään hyvin muistissa, eli ilman mitään helpotuksia etukäteen laitetulle palkkapurkille. Nyt kun vielä koepaikkakin irtoaisi...

Mari-Liisan kanssa ajeltiin aamuvarhaisella Mikkeliin ja aksakisoihin. Radat olivat hyviä ykkkösten ratoja, ei mitään turhia kikkailuja vaan kaikki olisivat olleet ihan tehtävissä. Noh, ei sieltä siltikään nollia rapissut, mutta ihan tyytyväinen olen kuitenkin.

Ekalta radalta 15 vp kun rimat sinkoili ja rasa ei yllättäen irronnutkaan putkeen (ok, ohjasinkin sen aika huolimattomasti mutta kuitenkin).

Toiselta radalta vitonen kun tuli taas kielto putkelle :( Tämä vielä pitkältä suoralta joten en osannut ennakoida vaikka putkella pitikin tehdä takanaleikkaus. Kiirehdin vissiin vähän liikaa sen kanssa enkä ohjannut kunnolla loppuun asti.

Kolmas rata oli hyppyrata, jonne Rasa varasti lähdössä!!! Hyvänen aika! Kohtuullisesti sain kuitenkin kerättyä vielä palaset kokoon ja nyt alkoi neiti irrotakin sitten jo reippaasti. Tosin irtosi sitten niin hyvin että kepeiltä ei kääntynytkään sinne minne halusin (laaseri suunnattuna väärin toki) ja hyppyhän sieltä löytyi putken sijaan ja HYL. Olin kuitenkin tyytyväinen kun jaksettiin molemmat hyvin juosta ja tsempata kaikki kolme rataa. Kyllä se tästä vielä lähtee! :)