Rasa ensin... rasa sai keskiviikkona pahan kipukohtauksen ja sen takajalat pettivät. Lopetettiin suolistoantibiootti, aloitettiin kipulääkekuuri ja koira pitää pitää ihan levossa. Perjantaina tultiin Nurmekseen ja Rasa oli illalla hetken Nosteen kanssa ulkona ja sai vielä pahemman kipukohtauksen (vaikka lääkkeen vaikutus olisi pitänyt olla parhaimmillaan). Katsotaan nyt mihin se tuosta menee mutta ei nyt hirveen lupaavalta näytä. Missään tapauksessa ei saada yhtään mitään treenata ja lenkitkin on kiellettyjä. Pissalla saa käyttää mutta remmissä. Kiva koiranelämää!
Martti kävi eilen Nurmeksessa hakutreeneissä. Ensin molemmat etukulmat, ekan piston taisin korjuuttaa, muten hyvät. Sitten kaksi tyhjää, koetin olla kutsumatta pois ja tuli hyvin kuitenkin ja sitten vielä kaksi maalia. Hyvin meni treenit ja kivaa oli :) Mainittakoon että oltiin ampumaradan vieressä eikä Noste ollut moksiskaan kovasta paukkeesta, hyvä, hyvä!
Nosteen kanssa piti täällä olla jälkikuurilla mutta olen niin flunsainen että ollaan tyydytty vain sisätokoihin. Jotenkin kaipaisin sitä luokka kerrallaan tekemistä. Nyt on sata asiaa kesken ja mikään ei oikein kunnolla edisty. Plaah. Onneksi asenne on aika kiva ja nyt kun olen naksutellut mm. etujalkojen laittoa eri korokkeille niin pentu alkaa jo itse aika mukavasti tarjoamaan juttuja. En siis ehkä sittenkää ole aivan saanut sen yritteliäisyytä tapettua (vielä). Kaukoissa on tapahtunut selkeää edistystä. Istu-seiso ovat jo suurimmaksi osaksi ihan puhtaita ja olen välillä ottanut tästä jatkoksi istumisen ai maahanmenon, joiden tekniikka onkin huomattavasti helpompi kaivaa esille. Istu-maahan alkaa myös näyttää hyvälle ja se vanha (huono) tekniikka tulee aika harvoin esille. Nyt muuten tajusin että maahan-seiso on tekemättä. Pitänee kokeilla tuleeko se hyvin namin perässä vai odotanko suosiolla Satsun neuvoja siihen.
Sivulletulot on aika mainioita ja tarjoaa niitä mielellään (ja aina kun ei tiedä mitä tekisi). Sivulla siirtymät ja seuraaminen taas junnaa aikalailla paikallaan. Jäävät sitten... Noh, emmää tiedä. Välillä tuntuu että sehän osaa jotain ja välillä tas ei. Ainakin maahanmenoissa pitää tehdä paljon autettuna kun heti jos vähentää apuja niin tekee tosi mielellään istumisen kautta.
Luoksetulon loppuasento on pikkisen edistynyt mutta aika pikkisen vaan. Itse luoksetuloja olen ottanut tosi vähän kun ei oo kettään sitä pitelemässä :-/ Tän viikon ajatus ois ollut ruutu mutta eipä olla vissiin yhtään ruutua sit tehty... Noh, ollaan sentään leikitty kahdella lelulla ja kuolleeseen palloon iskeminen on myös jo aika pop. Leikkihommat on sujuneet yllättävän hyvin siihen nähden että hampaita lentelee aika hullua tahtia ja homma on melko veristä...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.