Eilen mentiin reippaina vielä hakutreeneihin (tai reippaina ja reippaina, puhelimet jäi kotio....). Martti ensimmäiseksi kehiin. Olin suunnitellut tälle kertaa yksinkertaisen pistoharjoituksen, jossa siis pääpaino nimenomaan pistottamisella. Maasto oli kohtuullisen kumpuilevaa, joka toi oman haasteensa. Ensimmäiselle maalimiehelle (etukulma) piti olla selkeä avonainen baana alamäkeen. Ihan helppo nakki siis. No eipä ollutkaan. Lähetin varmaan viisi kertaa ennen kuin lakkasi kahdesta kympistä kaartamasta vasemmalle ja oikeasti upposi sinne minne käskettiin. Noh, tuli onneksi kohtuullisen hyvin kutsuttaessa takaisin. Tästä suorapalkka.

Seuraava olikin toisessa etukulmassa, jonne eteneminen ensin hyvää, mutta sitten lähti hieman liiruamaan (hajun perässäkö?) ja lopulta bongaus ja ilmaisu. Ihan ok. Kolmannelle piti lasketutua rinnettä alas, toista ylös ja vielä alas. Tämä oikein hyvä ja ilmaisukin ok. Neljäs oli semmoisessa uomassa jonka sijaintia oli keskilinjalta vähän vaikea havaita. Lähetin jyrkkää rinnettä ylös, Martti upposi tosi hyvin vaikeasta lähetyskohdasta huolimatta, sai hajun hyvin ja nopeasti ilmaisi. Hieno juttu. Loppuun vielä pitkä pisto samaan malliin kuin kolmonen, tämäkin oikein hyvä. Reipasta työskentelyä, ok ohjattavuutta, miellyttävää käytöstä maalimiehellä ja oikein hyvät ilmaisut.

Rasahdus teki tuttuun tapaan hajumielikuvia, eli käivät Panun kanssa yhdessä löytämässä hajun, ja sitten lähetys joko heti tai vähän matkan päästä. Meni oikein hienosti ja voltteja ei tälläkään kertaa näkynyt. Edistymistä on selvästi tapahtunut.