Tänään oli lappalaiskoirien jälkikurssin eka päivä. Kouluttajana tänään Eija Rytkönen. Olisi tosi mukavasti porokoiria aloittelevammasta kokeneempaan ja yksi ruotsinlapinkoirakin mukana. Olen siis tämän kurssin PK vastaavan ominaisuudessa järjestänyt ja syksyllä olisi vielä tottiskurssikin tilattu.

Päivä oli ihan supertuulinen ja välillä satoikin enemmän ja vähemmän. Ei onneksi mitään kokoaikaista sadetta. Eka jälki vanheni nurmella (kukkulan päällä) reilun tunnin. Oli melko simppeli, toki hiukka maastopohja vaihteli ja korkeuseroja oli. Paalulla oli nameja, aloitti hiukan hapuillen mutta paalulta sai itsevarmuutta ja lähti sitten hieman turhankin reippaasti itse jäljelle ja hiukan tavallaan kynti menemään kun pidättelin. Tasaantui kuitenkin aika äkkiä ja jäljesti pitkän pätkän tosi hyvin. Sitten teki aika ominaiseen tyyliinsä pari hukkaa mutta sitkeästi itse etsi jäljen uudelleen ja puksutteli lopun ihan jees. Loppukepin ilmaisu hyvin.

Tästäpä sitten pieni pohdinta alkoikin. Metsäjälkikoiralle ihan hyvä suoritus, erikoisjälkikoiralle ei kovinkaan kummoinen. Päätettiin että päivän toinen jälki ajetaan tuoreena ja mulloksella (sipulipellon laidalle), paljon nameja, kahdella liinalla ihan tuntumassa ajaen. Alkuun laitoin nameja joka askelleelle mutta aika äkkiä laitoin 2 tyhjää 2 namia ja loppu 3 tyhjää 2 namia. Olin aika yllättynyt että pieni poika on kasvanut niin isoksi että kesti paineen ihan hyvin ja teki hienosti töitä. Pari viettikatkoa tuli mutta ne olivat tosi lyhyitä ja jatkoi niistä jäljenajoa ihan tosi kivasti ja itsenäisesti, mie siis vaan odotin ja kehuin kun lähti jatkamaan. Loppukepin ilmaisi jotenkin tosi voimakkaasti.

Tästä sitten hetkellinen aivosolmu sarjassamme jatkammeko näin eli palaamme tavallaan taaksepäin ja annetaan erikoisjäljelle mahdollisuus vai tyydytäänkö tähän nykyiseen tilanteeseen ja pysytään metsäjäljessä. Muutaman terapiapuhelun jälkeen olen nyt päätynyt siihen että tehdään metsässä janoja muttei varsinaista ajoa ennen kuin pari viikkoa ennen koetta (hehheh, tästä varmaan kyllä poiketaan heti huomenna kun kurssi jatkuu :P ) ja pellolla koitetaan nyt paketoida paremmaksi tuota jäljenajoa. Lisää siis nameja, ajetaan kahdella liinalla ja vaaditaan tarkkuutta. Jos se menee tällä tyylillä ihan paineeseen niin ainahan voi palata metsäjäljen pariin.

Oli antoisa päivä ja huomenna vielä jatkuu! Kuvista kiitos Eija Rytköselle!