Käytiin Leenan ja Aihkin kanssa raunioradan liepeillä tekemässä jälkeä. Vettä tuli ihan kiitettävästi, mutta se ei tuntunut koiria haittaavan. Martin jälki oli noin 300m pitkä, siinä oli muutama kulma ja viisi keppiä (joista neljän ensimmäisen alla alusta ja nami. Ikää kerkisi tulla vain vajaan tunnin verran, kun ei jaksettu vesisateessa seistä sen kauempaa.
Martti nosti jäljen pienellä haparoinnilla ja ajoi pääsääntöisesti ihan kohtuullisesti. Olisi voinut olla tarkempi ja sekä kulmissa että kepeillä meinasi ajatus hiukan hukkua. Viimeisen, eli  "namittoman" kepin M noteerasi yllättävän hyvin. Lopussa meinasin tehdä kaardinaalimokan, kun M alkoi kiskoa hirmuisesti ja mie olin tietävinäni ettei se jälki sinne mene. No, menihän se, onneksi älysin antaa mennä... Paljon pitää kyllä vielä treenata. Ei ole ollenkaan niin varmaa ja tarkkaa työskentelyä mitä haluaisin.

Jälkien happanemista odotellessa otettiin vähän tottista ketteryyttä. Pöytä on edelleen Martin mielestä ihan loistava, putki menee hyvin ja nyt otettiin muutama maahanmenokin putken jälkeen. Tikapuilla se viimeisin puola on vaikea. Hyvin se kyllä muuten siihen pysähtyy. Hyppyä ja A:ta otin vielä ihan ilman kapulaa. Haluan ensin opettaa hyppynoudon tokoesteella niin varmaksi kuin mahdollista. Keinu meni jo mallikkaasti, vähän ehkä ennakoi pysäytystä. Seuraaminen erilaisella alustalla on vielä huikan vaikeaa, mutta eipä sitä olla harjoiteltukaan. Yhtään tuo ei kyllä arastele peltiä, eikä muutakaan. Lopuksi otettiin paikallaolo, joka meni oikein hyvin. Vähän tein myös seuraamista ja liikkeestä istumista ja luoksetuloa. Kaikkia voisi kuvata yhdellä sanalla: HIDAS...