Aamulenkillä ahkerana. Ei olla pitkään aikaan jälkeilty ja vielä pitempään aikaan jälkeilty noita vesijälkijuttuja, joten ajattelin optimistisesti että tuskinpa siitä kovin hienoa tulee. Tein vesivahvisteen joka askeleelle, alussa puinen avaimenperä, esineitä kolme, pituutta varmaan vajaa 100 m. Loivia kaarroksia, yksi siirtymä kävelytielle ja takaisin kentälle ja yksi terävä kulma (jonka piti olla siis loiva kaarros mutta aina ei mene ihminen ihan sinne minne piti). Aluksi aika tuttua hekseleiden paukuttelua, oli Martille ihan sikahelppoa. Kävelytielle mentäessä joutui jo sitten vähän keskittymäänkin ja tekemään töitä ja taas kentälle mentäessä oli tosi helppoa. Esineet nousivat hyvin (avaimia) ja intoa piisasi. Tätä lisää!

Rasa sai tehdä 2 x 3 kepin ilmaisusarjat ja sehän alkaa sujua! Se jopa halusi jäljestää keppien välin soralla. Jos se nyt meinaa tuota tahtia kehittyä niin me niin ollaan menossa kokeeseen ensi kesänä!