Töiden jälkeen otettiin pienet pihamaatokot. Seuraaminen oikein mallikasta, palkkasin etenkin hyvistä perusasennoista. Hyppynoudossa aluksi hiukan keskittymisvaikeuksia, mutta hienosti ja reippaasti tämäkin sujui. Ruutu sitten.. Otin poikkeuksellisesti suoraan tyhjään ruutuun, ja M hakeutui todella reunaan. Otin uudellen, jolloin paljon parempi --> pääsin palkkaamaan. Otin vielä kerran namikipolle, jotta vahvistuisi se oikea paikka. Ruudussa odottamisharjoituksiakin hiukan.

Illalla olivat myös jälkitreenit. Paikkana sänkipelto, jossa olikin sitten ilmeisen paljon harhajälkiä (mikähän ei saisi olla mikään haitta...). Martille olin väsännyt iokein suunnitelman paperille. Jäljellä oli (nyt se paperi on tietty hukassa) noin kolme tai neljä suoraa kulmaa ja yksi terävä. Keppejä oli kahdeksan. Nameja oli alussa, ennen kulmaa, ja kulman jälkeen. Jälki lähti ihan kohtuullisesti, tosin ihan pientä haparointia oli. Kepeistä vain muutama nousi ilman jarrua ja niidenkään palautus ei meinannut luonnistua. Taisi olla liian suuri motivaattori jatkaa vain jäljestystä. Kulmat menivät ihan kohtuudella, lukuunottamatta yhtä suoraa kulmaa, jossa meinasi kadota ajatus kokonaan. Onneksi Martti jatkoi tässäkin aktiivista työskentelyä, eikä jumittanut, niinkuin joskus muinoin. Terävä kulma oli tosi hieno! Yleisesti ottaen, hiukan huoletonta jäljestystä ja kaameat keppien ilmaisut... No, tätä täytyy vaan treenata lisää ja lisää... Täytyisi myös palkata paremmilla nameilla kepeitä, kuin mitä on siellä jäljellä.