Yli on ollut meillä nyt kohta kolme kuukautta. Aika on mennyt kuin siivillä ja on tuo hassu pikkurouva ollut oikein ihana saada pitää. Tokoa ovat Panun kanssa reenanneet ihan kohtuullisen innokkaasti ja Yli on mainio opettaja. Se tekee juuri niin kuin käsketään, mutta pitää itse olla selkeä ja varma.

Aluksihan meillä oli ongelmana kova riistaviettisyys, mutta jostain kumman syystä se on kiiman jälkeen laantunut todella merkittävästi. Yli saattaa käydä hyppäämässä laiskasti puuta vasten jossa on orava, ja sitten lönkytellä eteenpäin. Lintujen jahtaaminenkin on vähentynyt ja sen saa kutsulla pois helposti. Yli on siis nyt ollut todella miellyttävä ja mukava lenkkikaveri riistaisimmillakin seuduilla.

Martti ja Yli viihtyvät ihanan hyvin yhdessä! Niistä on hauskaa päästä metsään juoksemaan porukalla. Pikkuisen yrittävät ihmisen huomiosta kilvoitella, mutta ei sen suuremmin. Jos hetken ovat erossa, niin jälleennäkemisen riemu on kova :) Mukavaa kun ne ovat niin samanhenkisiä.