Noin kuvaannollisesti siis. Eilen kokoonnuttiin tottistreeneihin ja saatiin jopa esteetkin raahattua kentälle. Martti aloitti seuraamisen vasemmalle käännöksillä virittelyksi, jonka jälkeen otettiin henkilöryhmää. Ensin ihan helposti ja suoraan, sitten kääntyillen vasemmalle ja lopulta myös kaartaen oikealle, johon pakka viimeksi levisi. Nyt oli jo paljon parempi meininki ja kaarroksista oikealle palkkasin sukalla, joka olikin oikein pop. Tässä ei siis suuremmin huomauttamista mutta pitää muistaa ottaa kuitenkin usein myös henkilöryhmää koska jos sitä ei reenaa, niin alan jännittää sitä itsekin.
Tästä jatkettiin hypylle, joka ei aivan täydessä korkeudessaan. Heitin kapulan ensin jonnekin ihan hatellikkoon, mutta Martti malttoi odottaa hyvin. Selkeästi sillä oli palo esteelle mutta pakka pysyi kasassa. Hypyt eivät nyt mitään aivan loistavia, vaan pientä hipsua tuli. Selkeä ponnistus sentäs jäi puuttumaan ja noutoon olin ihan tyytyväinen. Palkkasin tästä lelulla, josta tulikin hyviä neuvoja että tässäkin sen lelun pitää liikkua nopeammin ja reippaammilla liikkeillä. Nyt kun Martti vähän arpoo ettei tohtisi irrottaa kapulaa omin luvin ja mie leikitän hiukan epävarmasti niin se palkkauksen aloitus on vähän väkinäistä. Onneksi on noita immeisiä treeniryhmässä jotka näkevät tämmöiset virheet ja puuttuvat niihin (Kiitos Reija ja Sari!!!).
A-esteellä heitto oli aavistuksen vino ja menohyppy jotenkin erikoinen. Varmaan näistä johtuen palautti hypyn kautta. Otin sitten uudestaan niin että jätin Martin istumaan, heitin kapulan esteen vierestä, avustin laskeutumisen namilla, pyysin noutamaan ja avustin taas laskeutumisen. Pitäisi muistaa näitäkin tehdä että tulisi mahdollisimman vähän niitä roiskauksia harjalta alas. A:n loppuun vielä pelkkä kapulan palautus josta sukkapalkka.
Siitä sitten siihen Martin "uuteen oveen": Sarin neuvoilla kokeiltiin haukutusta. Mulle ihan uusi asiajoten toteutus oli aavistuksen kömpelöä, mutta vaikutti silti meille oikein toimivalle jutulle. Martti innosti tosi paljon. Eli pyysin sitä haukkumaan, väistin haukkua kauemmas ikäänkuin säikähtäen ja uudesta haukusta palkkasin leikillä. Pieneksi ongelmaksi muodostuivat hajoavat treenivälineet (ne sukat eivät todellakaan ole kovin pitkäikäisiä edes patukan kanssa...) mutta siitä huolimatta mikä palo tuohon koiraan syttyikään! Tätä pitää kyllä jatkaa ja jalostaa. :)
Ihan loppuun vielä eteenmeno jossa TAAS supernäkyvä palkka oli Martille ihan näkymätön. Ihme touhua.... No, löytyi se onneksi lopulta.
Rasa ja Panu treenasivat Minnan valvovan silmän alla. Hyviä vinkkejä tuli roppakaupalla. Treenien lopuksi Minna näytti Voitolla ja Martilla markkeerausharjoituksia ja Rasakin pääsi kokeilemaan. Josko siitäkin saisi ihan noutajan? Mene ja tiedä :) Kiitos Minnalle vinkeistä!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.