Aamutreeninä tokoa, eli luoksetuloa ja seuraamista + tunnari. Luoksetuloa leikittiin tosi monella tapaa. Pysähdykset seisomaan olivat tosi hyviä, maahan taas meni aina joko seisomisen tai istumisen kautta. Maahanmenoa ei olla otettu taas ihan hetkeen, eli menee varmaan sen piikkiin. Positiivista oli lopun vauhti. Siihen olen tosi tyytyväinen. Seuraamisessa otettiin pitkää suoraa ja aikas mallikkaasti säilyivät sekä kontakti, että oikea paikka. Tähän oikein tyytyväinen (saatiin vierä sopivasti häiriötä autoilta). Tunnari meinasi sitten vaihteeksi kauhistuttaa. Martilla oli ihan kamalasti virtaa ja  se syöksyi hakemaan ekan sopivan kapulan. Neljä kapulaa se toi, ennen kuin lamppu syttyi ja se muisti avata nenän. Sitten etsikin todella tarkasti koko kasan läpi ja toi kuin toikin oikean! Tästä tottakai huippupalkka.

Iltapäivällä otettiin metsäjälkeä. Ehti vanheta vain noin 40 minuuttia, mikä toikin sitten hurjana vauhtia. Matkaa noin 250 metriä, pari kulmaa ja kuusi keppiä. Merkkasin keppien paikat krepeillä. Neljällä kepilla piti jarruttaa, mutta vähintään hetken pohdinnan jälkeen M tajusi tuoda kepin, että matka jatkuu. Kerran meinasi tulla totaalinen stoppi, mutta ONNEKSI (kiitos edelleen Päivikin!) tajusin vain olla passiivinen, joten Martti ratkaisi ongelman muutaman minuutin miettimisen jälkeen niin, että se alkoi taas etsiä jälkeä, jäljesti tarkasti, toi kepin ja tajusi onnistuneensa! Viimeinen keppi nousi todella helposti, mikä oli siinäkin mielessä mahtavaa, että unohdin merkata sen... Pitäisi vaan tehdä vanhempia jälkiä ja pidentää matkaa. Se vaan vaatisi enemmän aikaa. Huomenaamuna olisi suunnitelmissa jälleen keppitreeni pihanurmelle (jos vaan jaksaa herätä).

PS: Ihanaa kun nyt taas jaksaa tehdä jälkiä ja että se tuntuu mukavalle!! :)