Perjantaina reenattiin Maisan kanssa uudessa paikassa, jossa ei tosin häiriötä ollut oikeastaan ollenkaan. Voi tuska ja ahdistus... seuraaminen oli taas aivan kamalaa. Ainoa mikä tuntui edes hiukan auttavan, oli hetken hihnaseuraaminen. *Masennus* Kun tätä pohdiskelin enemmänkin, niin yksi syy voi löytyä siitä, että kun koirana on tuollainen herkkis paimenkoira ja ohjaajalla on ressiä ja ahistaa, niin ei koirakaan tee iloisesti. Ei kovin lupaavalta tunnu taas tämä... Eilen kun hiukka seuruutin pieniä pätkiä, niin meni jo huomattavasti kivemmin. Päivästä kiinni, mutta kuinka saada oma mieliala kohdilleen ja itselle hyvä ja rento olo? Ei enää niinkään helppoa.
Pe otin myös pari ruutuunlähetystä, ekalla sivusta sisään, muuten meni ihan ok. Kaukojakin kuivareenattiin, nämä kanssa ok, mutta ei mitenkään huiput. Lopuksi sarja seuraaminen+istuminen (tämä ollut nyt tosi hyvä)+kaukot ja palkka.
Kiitos Maisalle taas reeniavusta ja seurasta! Oli ihana nähdä pitkästä aikaa!!
Eilen otettiin hiukan kaukoja ja leikittiin erilaisia luoksetulojuttuja. Hiukan oli ennakointia, mutta muuten tosi jees :)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.