Ollaan oltu ihan yliahkeria viikonloppuna monella rintamalla. Sääkin on kyllä suosinut ikä seurassakaan ole ollut valittamista. :)

Lauantaina mentiin Merjan kanssa: Tottisteltiin hurjassa helteessä ja siitäpä ei nyt jäänyt mitään ihmeellistä käteen. Martti oli kuumuuden takia aika löysä ja mie sitten vaadin sitä tekemään. Teki se sitten ihan hyvin ja palkkasin paljon. Jos olisin ollut fiksu niin olisin ottanut namisukan käyttöön ja tehnyt usean lyhyen pätkän superpalkalla mutta olin tyhmä enkä tehnyt. Martti ei ehkä kuitenkaan mennyt rikki eikä ollut eka virhe joten koitamme korjata ensi kerralla.

Sitten mentiin ajamaan jäljet jotka ehtivät vanheta kolmisen tuntia kuumassa auringossa. Pohjana lyhyt nurmi ja jonkinmoinen tuulikin oli. Ei siis ihan pala kakkua. Jäljestys meni paikoitellen oikein hyvin ja paikoitellen oli ongelmiakin (tosin ei ihme olosuhteisiin nähden). nameja oli joka 3-5 askel, tosin osan olivat linnut harventaneet. Kepit löytyivät kohtuullisesti, osa ei niin hyvin kun tuli pieni ohjeistusmuka jäljentekijälle ja ennen keppejä ei välttämättä ollut tyhjää pätkää. Pari hukkaa, joista Martti ei kuitenkaan lannistunut <3 Hyvä treeni vähällä hajulla.

 

Sunnuntaina aloitettiin ihan omalla porukalla esineruudulla. Kapea kaistale jossa kolme esinettä. Martti ensin kehiin: Kaksi ekaa nousi aika pikaseen ja kolmanteen sai tehdä aika paljon töitä. Jaksoi kuitenkin ihan kohtuullisesti työskennellä ja reagoi hajuun hyvin ja palautuksen edelleen moitteettomat. Rasalla on vielä hahmottamista tallatussa alueessa ja se on vähän... nooh... hassu, mutta kaikki esineet löytyivät ja iloista homma ainakin oli. ja Panun epäilyistä huolimatta takaraja ei ollut mikään ongelma. Mottona taisi olla enemminkin "kohti ääretöntä ja sen yli!" ;)

Sitten mentiin lenkille ja lenkin jälkeen Panun tekemä janaharjoitus. Jälleen etanamainen, luotisuora eteneminen janalla ja pomminvarma jäljennosto (noin 40-50 m) ja ylitarkkaa jäljestystä ekalle kepille johon lopetettiinkin. On se hyvä!!!

Kotona vielä vähän tokotusta ohjatun noudon merkeissä. Merkit tosi hyviä, mutta keskikapula oli omituisen kiehtova. Omituinen homma. saatiin kuitenkin hyviä toistoja molempiin suuntiin. Ongelmana saattoi olla se että oikea kapula oli varjossa ja näkyi vähän huonosti. Uskonvahvistusta siis että on se siellä missä kuuluukin vaikkei het näkyiskään. 

Vertin kanssa on ollut pientä motivaatiopulaa. Sillä on nyt vaihe ettei leikiminen kiinnosta jos on nameja lähistöllä ja kun hampaat ovat vaihtumassa niin lelun saminen kiinni muuttuu helposti ikenien hinkkaamiseksi. olen nyt naksutellut sille ja siitä se tykkää ja namien kanssa tekee oikein kivasti muutenkin. Katotaan nyt mitä sen kanssa jaksaa tehdä vai jaksaako. Alkeita ollaan otettu vaikka mistä mutta ei se vielä oikein osaa mitään kokonaan. Perusasento on mun silmään hyvä, samoin kontakti. Luoksetulossa on ihan mieletön vauhti mikä on tietty ihana asia kun koira on muuten niin rauhallinen.