Tokoryhmässä siis eilen. Oli oikein reenisuunnitelma (no on mulla kyllä melkeistä aina) mutta nyt oli niin hurja väsymys että sitä piti kyllä ennen omaa vuoroa ihan kunnolla pinnistellä muistin syövereistä. Kannattais kirjata ylös aina ne suunnitelmat koska se vihkokin lojuu keittiön pöydällä... Niin ja tokotreeneissä kuvaaminen on ihan mahdotonta. Sitä ei vaan muista ennen kuin meni jo. Well, asiaan:

Aloitettiin paikallaoloilla. Kun tulin Nosteen kanssa halliin se oli ihan kamalilla kierroksialla, hyppi ja riekkui ja haastoi tekemään. Sikäli ihan kivaa mutta tosiaan ne paikallaolot ois sit ekana vuorossa... :P No otin nosrmisetin alkuun, eli pyysin sivulle ja siitä leikkipalkka, sitten hetken odotettiin ja mentiin riviin namittamalla. Istumisen aloitus oli ihan hirmuista härvellystä kun ei meinannut millään vaan istua vaan koetti tarjoilla koko ajan jotain. Sain sen sitten viimein hiukan rauhoittumaan ja itse istuminen meni ihan hyvin. Palkkasin tosin aika tiheästi. Paikkamakuussa ihan ok maahan, otin nyt etäisyyttä noin puoleenväliin hallia, kerran kävin palkkaamassa ja kerran vaihtoi lonkalle jota olin menossa korjaamaan mutta korjasi siitä heti itse. Tämäkin siis etenee.

Taidettiin jatkaa omalle vuorolle aikalailla samointein? Ensin vähän imuutusseuraamista, joka ihan kohtuullinen siihen nähden että taas vaan lipsahti viikko treenaamati... Sitten ruutuun lelulle ja tämä oli aika hyvä koska ruutu oli vaikeassa kohdassa (piti juosta koirahäkkien ohi yms). Toka ruutu tyhjänä ja Johanna heitti lelun palkaksi, oikein hjuva! Vähän taas seuraamista väliin ja taas lelulle ruutuun. Sitten taidettiin tehdä vähän kaukoja. Lopuksi vielä vähän kaukoja ja perusteellinen luoksepäästävyys / seuraamisen häiriöharjoitusreeni Johannan avittaessa. Hyvin meni.

Toka kiekka aloitettiin taas kaukoilla, sitten luoksepäästävyys kahdella immeisellä (miesimmeinen käytössä, jee!, tosin ei eroa Nosteen mielestä). Sitten ällönoutoa. Se on ihan kamala, ei etene ja on vaan NIIN hirveä... Plaaah..... Seuraamisen liikkeellelähtöjä ilman namiapua, ihan jees, tosin on vähän kädessä kiinni ja taas kaukoja. Kaukoja tehtiin siis paljon ja monessa osassa. Istu maahan alkaa olla aika kivalla mallilla ja takapalkkaakin on ostanut jo kivasti. Istu-seiso vaihdossa oli alkuun taas liikaa yrittämistä mutta mitä enempi tehtiin sen paremmaksi meni. Seiso-maahan-seiso on yllättävän hyvällä mallilla siihen nähden että sitä on kyllä tehty tosi vähän.

Luoksepäästävyys oli toinen pääteema ja se muuten alkaa olla valmis. Katsoo kyllä ihmistä viimeistään siinä vaiheessa kun kosketaan, mutta se ei nyt mun mielestä ole ongelma. Tämä on tuonut hyvää kontaktiharjoitusta myös seuraamiseen. Mukava oli myös huomata että vaikka kolmesta ihmisestä kaksi oli vieraanpaa niin kaikkiin suhtautui ihan samalla lailla. Tai ehken se tutuin saattoi olla jopa hiukka hankalin, sillä Johanna = ihana Lysti. Nosteelta tähän monta sydäntä!