Aloitettiin merkillä. Tarun hienovarainen huomautus merkin kriteerin olemattomuudesta osui ja upposi. Nyt siis haettiin juuri sitä oikeaa paikkaa merkin takana ja suorassa. Itselleni sain hyvän avun kun naksautin vain kun merkki oli tavallaan Martin etujalkojen välissä. Hieman hämmentynyt tuo oli kun ei ihan niin helpolla saanutkaan naksua. No, kyllä se siitä taas löytyy. Hieman hankalaa kun itsekin opettelee tämän opettamista. Onneksi Martilla tuntuu hermo kestävän minun opetteluani.

Toinen listalla ollut asia oli ruutu. Ensin namikupilla pari lähetystä läpijuoksuna (menin vielä ruutuun palkkaamaan. Siten tyhjään ruutuun, en ollut oikein tyytyväinen koska pysähdys oli hitaahko ja paikallaan pysyminen epävarmaa (seisten), joten vahvistin sitä. Otettiin vielä uudestaan tyhjään ruutuun, joka nyt paljon parempi. Pitää muistaa harjoitella ruudun muitakin osia, eikä aina vain namikipolla. Lopuksi vielä yksi läpijuoksu. Kaikki ruudut lähtivät merkiltä ja itse olin noin 10 m päässä merkistä. Kävin siis viemässä Martin merkille, peruutin ja lähetin ruutuun. Tässä ei ollut mitään ongelmaa, vaan  Martti lähti ruutuun aina itsevarmasti. Jokin siis ainakin sujuu :)