Piti sitten yrittää työntää koko saakelin kakku kerralla naamaan :( Martille siis tänään aivan liikaa virheitä yhdelle jäljelle. Ensinnäkään se ei ollut päässyt lenkille tai tokoilemaan ollenkaan ennen jälkeä, miksi se oli tosi rauhaton ja kiireinen. Toiseksi, jäljellä ei ollut yhtään nameja, jälki oli aikalailla tuore (30 min) ja ohjaaja (allekirjoittanut) teki niin älyttömiä virheitä etten taida kehdata niitä tässä edes kertoa... Pakotteitahan kannattaa käyttää jälkeä aktiivisesti etsivään koiraan, eikö??!! Ja koiraa kannattaa ohjailla, eikö??!! Niin kuin en olisi näitäkin jo sataan kertaan takonut kaaliini. Ja jospa nyt ei yritettäisi kammeta perse edellä puuhun, vaan laittaisin niitä nameja sinne jäljelle vaikka ne kepitkin siellä ovat.

Kaksi ensimmäistä keppiä siis nousi hienosti, jana oli hiukan kiireinen, ensimmäinen kulma aikalailla mallikas hirmuisesta kiireestä huolimatta. Toisen kepin jälkeen vaan katosi koko jälki taivaan tuuliin... Tekemällä oppii. Onneksi on mukavia treenikavereita, jotka jaksavat kannustaa ja olla positiivisia!! <3 Kiitos Stiina ja Panu!

Mitä tästä opimme?

-Lenkitys ennen jäljestystä + pieni toko / tottistreeni

-Nameja jäljen alkuun ja ainakin kulmien jälkeen

-Jäljet mahdollisuuksien mukaan mullokselle, tai sitten merkataan kulmat

-Emäntä opettelee olemaan hiljaa ja rauhallinen ja luottaa koiraan. ( tämä on vissiin se vaikein kohta)