Tiistai-iltana olin niin väsynyt työmatkan jäljiltä, että leikittiin vain hiukan ruutua ja seuraamista. Lyhyet treenit, todella innokas koiruus!
Maisa ja Manta saapuivat ilahduttamaan arkeamme keskiviikkona ja tottakai suunnattiin sitten samointein treenaamaan.
Martin kanssa aloitettiin seuraamisella. Leikkiminen oli todella vaisua, joten aika nopsasti siirryttiin nameihin. Seuraaminen oli todella paljon parempaa kuin viimeksi. Jatketaan siis sitä linjaa, että palkataan paljon ja myös suusta. Käännöksetkin olivat paljon paremmat.
Hyppynoutoa otettiin sitten parkkipaikan välipuomilla, mikä oli aika hankalaa, koska este ei ollut umpinainen... Aina monasti Martti sukelsi ali, mikä johtui todennäköisesti epämiellyttävästä pohjasta. Myös hyppytekniikka oli aika huono, verrattuna kotipihalla otettuun tarkistussarjaan (kiitos Maisalle huomiosta!!)
Metallinoudon palautus oli huono. Otin sitten muutaman palautuksen karkaamisella, mikä auttoi. Tätä pitää siis ottaa luoksetulon lisäksi myös noutoihin. Noudossakin meillä on ongelmana se, ettei emännän ruoto pysy kuosissa, vaan tekee epämääräisiä mutkia, jotka näyttävät vähintäänkin erikoiselle... Kiitämme Maisaa tästäkin huomiosta ja hankimme pari harjanvartta, että loppuu se liika hytkyminen!
Lopuksi vielä tunnari melkein täydeltä matkalta. Aluksi nuuskutti taas hetken selkeästi kapuloiden sivussa (treenipaikka oli aivan uusi), mutta palasi kapuloille, nuuski ne läpi, (nosti hiukan väärää...) ja toi oman. Tästä kiitos ja palkka :)
Helatorstai menikin Varpsin jälkikurssilla Joroisissa, jossa kouluttajina olivat Marko Huupponen ja Pekka Lipsanen. Oli todella antoisa kurssi, kun pääsi näkemään niin monentasoisia koiria ja aivan alkuopetustakin. Noilla neuvoilla lähtee varmasti monen pennun ja nuoren koiran jälkiura hyvin liikkeelle!
Martille tehtiin jälki pellolle. Matkaa oli noin 200-250m, ensimmäiselle suoralle kolme merkattua keppiä, sitten 90 kulma, jossa nameja ennen ja jälkeen ja viimeiselle suoralle neljäs keppi. Tuuli aika pirkuleesti, eikä ihan suoraa myötäistä tai vastaista kummallakaan suoralla, vaikka tarkoitus olikin aikalailla myötätuuleen päästellä. Vanhetettiin hiukan reilu puolituntia. Jäljelle lähtö oli huono, varmaan siksi, että en ottanut janaa. Martti kuitenkin bongasi jäljen itsenäisesti ja jatkoi varmasti eteenpäin. Ensimmäinen keppi nousi hyvin. Toisella kepillä jouduin hiukan jarruttamaan, kolmas nousi taas ilman apuja. Kulmaan tarkensi jäljestystä todella hienosti (makupalat), viimeisellä suoralla oli hiukan herpaantumista, mutta viimoinen keppi nousi hienosti.
Itse olin kohtuutyytyväinen, varsinkin keppeihin. Jäljestys oli varsin rauhallisen oloista. Kouluttajien ohjeet jatkoon olivat sellaiset, että lisää makupaloja jäljelle. Jäljestys parani huomattavasti kulmassa. Makupalojen ja keppien välille pitää kuitenkin jättää reilu rako, ettei tule kiusausta jättää keppiä ottamatta. Kepeiltä palkkaaminen olisi myös hyvä muuttaa niin, että tulee vain yksi nami keppiä kohden, ettei koira tule kylläiseksi liian nopeaan. Metsäjälkikoiran jäljestykseksi kuulemma aivan hyvää, mutta peltojäljelle aivan liian epätarkkaa. Eipä miun hermorakenne sinne erikoisjälkeen riittäisikään :) kivvoo oli, lissää tätä!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.