Illalla kokoonnuttiin Varpsin jälkitreeniehin hurjan kolmen koirakon voimin :) Porukkaa oli vähän, mutta se oli sitäkin laadukkaampaa.

Jälkien vanhenemista odotellessa tehtiin esineruutu. Noin 10m leveä ja 50m pitkä kaistale, jossa oli etualalla kaksi kynää, keskivaiheilla ja lopussa hansikas. Martti laukkasi koko alueen ensin läpi ja merkkasi vahvasti takimmaista hanskaa, mutta ei tuonut sitä. Pitkän etsimisen jälkeen se bongasi ensimmäisen kynän ja toi sen hienosti. Melko pian tämän jälkeen löytyi myös toinen kynä, mutta palautus oli epävarmempaa. Työskentely ja ruutuun lähtö alkoi olla jo hiukan hiipuvaa, joten kun keskimmäinen hanska löytyi,niin lopetettiin harjoitus tähän. Nyt ei treenata ollenkaan vähemmällä kuin kolmella esineellä, että Martti ei opi luovuttamaan liian aikaisin. Seuraavalla kerralla voisi varmaan laittaa kaikki kolme (helppoa) esinettä jonkinmoiseen riviin takareunaan, että vahvistuu nouto sieltäkin.

Martilla oli noin 150 m pitkä, vieraan tekemä jälki, jossa oli loivia mutkia. Alustana oli sänkipelto ja jälki oli noin puolitoistatuntia vanha. Heti jäljen alussa oli nami, ja niitä oli siroteltu aina jonkin matkaa kepin jälkeen. Keppejä oli kuusi kappaletta. Ensimmäisen kepin Martti merkkasi selvästi, mutta ei tuonut sitä kuin vasta pyydettäessä. Toisen kepin huomasin itse ja jarrutin, kun Martti ei siihen kunnolla reagoinut. Kolme seuraavaa keppiä ajoi iloisesti yli, ilman että minä huomasin mitään. Jäljellä oli myös pieni maastonmuutos, kun jälki kulki savisen ojan yli. Tässä tuli ihme säätöä, mutta kun tarpeeksi kaun odoteltiin ja rohkaistiin, löytyi se jälki sitten uudelleen. Viimeisen kepin Martti sitten ilmaisi loistavasti, josta palkaksi iltaruoka.

Tästä eteenpäin pitää alkaa pellollakin merkkaamaan kepit, eikä ajaa niistä yli. Nyt keskitytään pelkästään keppeihin ja unohdetaan kulmat sunmuut. Myös namit jätetään pois, ja niitä laitetaan pelkästään vaikeiden paikkojen jälkeen (esim. juuri oja / tien ylitys).