Tänään siis Varkaudessa ihanien tuttujen kanssa tokoilemassa sateisessa syyssäässä. Rasan kanssa tehtiin ensimmäisessä setissä ruutua. Se osaa mennä lelulle ja kosketusalustalle, joten ne siirretään nyt vain motivaatioharjoituksiin ja aletaan enemmän harjoitella paikkaa läheltä. Tosi tiukassa on ja mielellään Rasa menee vain sinne suuntaan, mutta eiköhän me saada tästäkin jotain aikaiseksi. Paikkaa harjoitellaan siis ilman mitään houkutinta, koiralle näytetään paikka, se lähetetään ruutuun ihan läheltä ja palkataan vain jos on oikeassa paikassa. Jos menee väärin niin se siirretään oikeaan paikkaan. Kunhan tämä ok, niin siirretään koira kauemmas ruudusta ja itse pysytään edelleen lähellä että voidaan varmistaa että se on juuri siinä paikassa missä halutaan. Paikasta ei lipsuta yhtään tippaa!!!!

Toisessa setissä seuraamista, jossa pitää vaan saada oma asenne kuriin, eli ei saa peesata vaan pitää olla tekemisen meininkiä (niin kuin Martinkin kanssa). Rasan perusasennot superhienoja, paikka hieman edessä, mitä työstettiin äkkipysäytyksillä ja perusasennon korjaamisella ja tarkkana pitää olla palkan suunnalla ja missä sitä säilyttää. Asenne sillä oli aivan ihana, voi että tuntui hyvälle!

Muiden treeneistä poimittua:
- Asennetta! Aktiivinen ja motivoitunut koira sietää myös häiriöt ja paineen paremmin
- Muista reenata (Martin kanssa) perusasentoja ja liikkeellelähtöjä
-maahanmenoihin apuja vaan välillä reilusti niin koiralle tulee hyvin lihasmuistiin mitä haluttiin. Eikä pelkästään seuraamisesta näitä.
- löysään suuhun auttaa kapulan veto ja päistä työntäminen + yhdessä kuljettaminen
- muista opettaa koiralle alusta asti se mielentila jossa sen pitää siinä liikkeessä olla
- ÄLÄ HUIJAA!! ja ole mustavalkoinen (edelleenkin)
- vaatia saa vasta sitten kun koira varmasti osaa ja suuttua ei saa silloinkaan.
- älä jää kiinni apuihin, helpota muuten

Parasta oli kyllä se, että sai taas motivaatiota joka on ollut vähän hukassa :) Onneksi osasin tämän jo ennakoida ja pakotin itseni lähtemään infernaalisesta väsymyksestä huolimatta. Huomenna ei tarttee pakottaa kun nyt jo odotan ihan innolla :) 

(yltiöpositiivisesti ajattelen että jaksan myös huomisesta kirjoittaa osan 2...)