Perjantaina suunnistin koirineni Nurmeksesta Kajaaniin kohti lappalaiskoirien PK rotumestiksiä. Perjantai-iltana otettiin hyvänmielen reenit kentällä (joka oli U-P-E-A!!). Tai noh, kun Taimin kans tehtiin niin kaikki meni hyvin mutta kun otettiin vielä ilmoittautuminen Raikun kanssa niin Martti oli ihan kipsissä...
Nostekin vähän leikiskeli mutta oli vähän liikaa nälkämoodissa. Illalla vielä pimeä kuutamolenkki ison lauman kanssa kun lähdettiin Lauran ja Sadun kanssa porukalla :)

Lauantaina sitten tositoimiin. Hakukoiria oli vain neljä ja me aloitettiin tottiksella. Oltiin ekassa parissa, parina kolmosluokan Redi-porkkis. Martti otti Redistä ihan jäätävät paineet, johtui varmaan Redin piippauksesta, tuli ehken Teppo mieleen? Tää on jokseenkin mielenkiintoista koska eihän Teppo(kaan) ole koskaan Martille varmaan edes murissut, mistään pahemmasta puhumattakaan... Ihan alunperin toki asia johtuu kahdesta hommasta: Martti ei luotaminuun koetilanteessa tarpeeksi ja sitten se, että sen tottismotivaatio ei ole tarpeeksi suuri. Enhän mie tälle nyt mitään suurempia ole tekemässä mutta näitä on mielenkiintoista pohtia ettei astuisi samaan ansaan. Ja toisaalta mua ei ketuttanut ns "huonon" tottiksen jälkeen kun pystyin jo aikalailla siinä tilanteessa näkemään ja analysoimaan mistä on kyse. Joko riittäis analysoinnista? :D asiaan!

Me mentiin eka paikallaoloon. Martin ahdistus näkyi tälläkertaa jo tässä, eli nousi istumaan. Noh, ei sen mitään. Omalla suoritusvuorolla seuraaminen lähti ihan hyvin mutta kun käännyttiin oikealle niin Martilla oli selkeä mielipide ettei muuten ole tulossa sinne Redin suuntaan. Lisäkäskyllä tuli kuitenkin ja henkilöryhmä meni itseasiassa aika mallikkaasti. Istumisen seisoi (tuijotti paikallaolopaikalle). Maahanmeno ok, mutta luoksetulokäskyllä näytti sille että olisi halunnut vajota maan alle. Lähti toisella käskyllä mutta jokaisella mahdollisella solulla viestitti samalla parin suuuntaan että on ihan vaaraton pieni porkkis. Voi pientä! Seisominen oli erinomainen. Noudossa olisi saanut ottaa kapulan nopeammin mutta muuten ihan ok nouto. Hyppynouto oikein hyvä, hipsut otti pressuesteestä. Estenouto erinomainen. Eteenmenossa tekeminen jo paljon rennompaa kun ei tarvinnut seurata ketään lähemmäs ja hieno eteneminen mutta kaksi maahanmenokäskyä tarvittiin vaikka ekalla pysähtyikin. Yhteensä pisteitä 78. Tottiksen arvosteli Veikko Lappalainen.

Sitten ikuisuudelta tuntuvan odottelun jälkeen esineille. Otin pari kertaa esineen noutoa valmisteluksi mutta senkin jälkeen jouduttiin odottamaan ihmeellisen kauan. Eka esine tuli ok, tosin mietti pitkään nostamista ja palautusvauhti ei ollut yhtään Marttia. Sit mie asennevammailin. En pistänyt ruutuun yhtään ajatusta joten lähettelin ihan miten sattuu, eli tuomarin kauhuksi koko ajan siihen samaan kohtaan mistä se eka esine löytyi... great! Mulla on tähän nyt vähän liian hälläväliä asenne kun ei niitä ykkösiä haeta. Se mun asenne vaan vaikeuttaa koiran suorittamista ja on sille epäreilua, joten mun pitää kyllä skarpata! Tuomarina oli Anna-Liisa Hyvärinen, oikein miellyttävä tuomari. Pisteet maasto-osuuksilta menivät multa hiukka ohi... Muistaakseni pisteitä oli n. 19

Henkilöetsintään odotettiin taas tovi jos toinenkin hyvässä seurassa :) Mua jännitti tää aikalailla, mutta itse hommissa sain pidettyä pään yllättävän kylmänä. Alue vaikutti ensivilkaisulta petollisen helpolta. Hyvin juostavaa maastoa se olikin mutta selkeesti sellasta jossa meille suorian pistojen tekeminen on tosi vaikeeta (no hei, missä maastossa ei ois näillä tän kesän reeneillä...). Lähetin ensin oikealle, lähti vaisusti ihan minne sattuu. Odottelin paikallani ja sopivassa kohden kutsuin takas, lähetin vasemmalle, taas meni ihan minne sattuu. Siirryin vähän ja laitoin taas oikealle josta kohta löytyikin maali kun malttoi irrota tarpeeksi syvälle. Sit useampi tyhjä, joissa useimmiten lähti tosi vaisusti mutta välillä sai tehtyä hyvävauhtisia yliheittojakin. Tässä vaiheessa olin suht varma että ollaan joku maali jätetty kun 200 m merkki alkoi häämöttää. Martti meinasi juoksennella oikealta puolelta suoraan vasemmalle kulkematta mun kautta ja hetken mietin että näinkö on hajulla. Olihan se mutta kiltisti tuli mun luo. Lähetin ja sieltä sitten toinen ilmaisu! Jee! Noh, tässä vaiheessa mietin jo ihan salettina että sinne se joku maali jäi. Keskilinjalla koitin lähettää oikealle. Ei mennyt (oli jo käynyt siinä kohdassa. Siirryin suosiolla eteenpäin, lähetin ja tadaa! Ilmaisu!! Hämmästykseni oli ilmeisen selkeää ja aiheutti pientä huvittuneisuutta :D
Mie niin repesin kun maalimies oli nostettu! Tunne oli ihan mahtava ja Martti otti kehut vastaan innolla! Kaikki ilmaisut olivat erinomaisia, työskentely oli tyydyttävää. Pisteet siis ehken se  150 ja muutama päälle. Tuomarina oikein miellyttävä Heikki Törrönen.

Yhteensä pisteitä siis M 177, T 78, yht 255 ja HK2 sekä haun avoimenluokan rotumestaruus!! Voi onnea ja iloa kun Taimi vielä pokkasi jäljeltä samanmoiset tittelit! Mahtavaa!!

Oli kyllä hieno tapahtuma! Ihanaa että pääsin Martin kanssa osallistumaan vaikka olikin varmaan meidän eka ja vika kerta samassa paketissa. Ihan uskomatonta että 9,5 vuotias koira on vielä tuossa kuosissa ja kaikista mahdollisista koulutusvirheistä ja tän kesän olemattomista hakutreeneistä huolimatta se vetää noin hyvin! Martti <3