Meilläpä on ollut melko treenipitoinen viikonloppu (taas). Vähän hirvittääkin kun pitäs malttaa nyt treenata laatua eikä määrää mutta tilaisuuksia on nyt niin hyvin etten vaan pysty... Perjantaina lähdettiin Nosteen kanssa kahdestaan reissuun (ihanaa!) ja päätin hyödyntää matkan tarjoamat mahdollisuudet. Pysähdyttiin siis Varkauden kentälle ottamaan esteet. Jos tokotreeneissä olenkin joskus vähän lepsu lämmittelyjen ja jäähdyttelyjen suhteen niin tottistreeneissä en sentäs ole niin tyhmä. Eli ohjelmaan kuuluu aina min. 15 min lämmittelyä ja treenin jälkeen saman verran jäähdyttelyä, BOT päälle ja vettä tyrkyllä. Ja ennen esteitä pitää vähän lämmitellä muilla liikkeillä varmuuden vuoksi. Tehtiin ensin hiukka seuraamista (asenne edellä) ja luoksetuloja pari (suoraan leluun). Aloitin hypyn (metri) taas ihan normisetillä ja se menikin tosi hyvin. Oisko tehty kaksi toistoa ja tokalla ei kosketuksiakaan enää kumminkaan päin. Vinoesteellä taas jäin jotenkin nukkumaan, tarttee vielä tsemppausta enemmän, mutta treenikavereiden avulla saatiin hyviä estenoutoja kuitenkin ilman että mun itseni tarvitsi muuten kuin äänellä auttaa. Loppuun vielä eteenmeno valmiiksi viedylle pallolle. Lähti hyvin, pientä haparointia vielä tarpeeksi pitkään suoraan juoksemisessa.

Lauantaina ihasteltiin Taimiston söpöläisiä porkkispentuja! Tosi tasainen, reipas ja kontaktinhaluinen pentue. Jos ois porkkiksen paikka auki niin eipä tarttis kauaa miettiä... Lauran kanssa tehtiin myös perinteiset pihatokot niin että vuoroteltiin liike kerrallaan Nostetta ja Suria. Toi on jotenkin niin parasta! Koirat tykkää, pieniä settejä ja hyvä mieli. Otin teemaksi voivottelun. Ekaksi ruutua: ensin lelulle, sitten tyhjään ruutuun. Kaksi toistoa riitti koska teki niin hyvin. Ekalla meni jopa hiukka yli ruudusta kun ei huomannut lelua heti.
Toiseksi taidettiin ottaa ohjattua. Pikkisen haparointia kapulan löytämisessä (nurmi) mutta hyvä suunta ja ihan hyvä ilme. Tää on hyvässä vaiheessa. Pitää vaan muistaa se merkille seurauttaminenkin joskus.
Tunnarissa taisi tarjoilla vääriä aluksi mutta uudella toistolla hyvä ja otettiinpa loppuun vielä eka niin että Laura vei omankin ja sekin meni hyvin. Jee, jee! Etenee, etenee!
Kaukoissa aika normisettiä ja loppuun vähän seuraamista (ilme) jossa varsin mukiinmenevää settiä. :) Ihanat sisarukset.

Kotimatkalla siten taas kuokkimaan Mikkelin kentälle. Alkuun tosi hyvä seuraamisen aloitus vaikka niin vieras kenttä mitä voi olla. Sitten taas luoksetulo. Hypyssä nyt isoja vaikeuksia hahmottamisessa. Kompuroiva meno eikä uskaltanut sitten tullu kapulan kanssa hypyn kautta pois. Otin yhden eri suunnasta että sain rohkaistua hyppäämään esteen toisinkin päin ja sen jälkeen meni mukisematta myös alkuperäiseen suuntaan. Vinoesteen taisin ottaa kahdesti, aika reippaasti kannustin mutta en liikkunut auttamaan. Mutta tarttee vielä paljon toistoja ja hyvä kun on mahdollista tehdä useammilla kentillä niin saa kokemusta eri esteistä. Loppuun taas eteenmeno valmiiksi viedylle pallolle ja se alkaa näyttää hyvälle.

Sunnuntaina sitten vielä tokotreenien vetovuoron jälkeen omat tokotreenit. Aloitettiin häiriöillä perusasennossa ja tämä meni yllättävän hyvin. Sitten lievempiä häiriöitä seuraamisen yhteydessä, yllättävän hyvin pysyi kontakti. Henkilöryhmää ja se on kyllä välillä tosi hyvä ja välillä tosi huono...
Noutoa vauhtileluun ja läheltä yksi palautus (kilon kapulalla). Kiertämisen kautta luoksetulon loppuasentoa, väiin pari läpijuoksua ja pari stoppia.
Jäävät peruutellen, istuminen ei hyvä mutta ei stressiä.
Hyppynouto pienellä metallilla Elmon tehdessä vieressä ruutua, hyvin meni! Hyppyä siihen perään ja sekin ihan ok (tehtiin kaikkia osia palasissa).
Kaukoja, pääosin hyvin mutta saisi kuunnella vielä paremmin ja olettaa vähemmän.
Paikallaoloissa ei juuri huomauttamista. Ne oli sit viimeset ryhmätreenit Viiksessä tälle talvea. :)