Suunnitelmani mukaan Diki on ollut useamman kerran viikossa mukana treeneissä eri halleissa Se on ollut Viiksessä useampaan kertaan, Hukka Hallilla ja Metkassa. Otin käyttöön myös vastaehdollistamisen, naksautan ennen kun se ehtii ruveta haukkumaan mutta kun se on huomannut vieraan koiran. Tosi nopeasti sen käytös muuttoikin paremmaksi. Paljon se on ollut vaan jossain kiinni odottamassa ja kongin olen täyttänyt noita kertoja varten. Haukkuminen on vähentynyt todella paljon enää ihan satunnaista pöhinää. Metkassa pääsi haukkumaan enemmän kun seuraavan ryhmän koirakot tulivat jo halliin ja olin Nosteen kanssa baanalla ja se oli jo konginsa tyhjentänyt.

Dikiä on myös kuljetetttu autolla mukana aina kun mahdollista ihan sillä että se lopettaisi sen autossa haukkumisen. Pientä rauhoittumista jo senkin suhteen mutta vielä pitää totuttaa paljon. Onneksi se ei saa toisia koiria provosoitumaan.

Eilen Diki oli mukana luennolla Haukkumajalla reilun pari tuntia. Aluksi se oli hiukan levoton ja jossain kohtaa muutaman kerran pöhisi pienesti mutta loppuajan se vain nukkui ihan rentona pitkin pituuttaan. Selvästi hyvä reissu. Koitankin päästä nyt muutamaan koulutukseen niin että ottaisin Dikin sinne mukaan.

Diki luennolla, kuvan ottanut Katri Lunnas

Jounin työpaikalla alkaa kohta Dikinkin työmaa. Siellä sitä hirvittävät ovesta tulevat vieraat ihmiset. Ajateltiin virittää heitä varten namipussi oven viereen josta nakkaisivat aina nameja lattialle Dikin syötäväksi. Onneksi se on ahne niin kouluttaminen on sikäli mahdollista.

Yksinoloharjoituksissa on vaihe jossa Diki jätetään kodinhoitohuoneeseen ovi auki paikallaoloon ja käydään itse avaamassa sisin eteisen ovi ja mahdollisesti laitetaan takkia päälle ja pois ja sitten mennään palkkaamaan tai vapauttamaan. Toinen treeni on sellainen että jätetään koira kodinhoitohuoneeseen ja suljetaan ovi hetkeksi (vain pieneksi hetkeksi). Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa... :)