Justiinsa kun pääsin kehumaan Martin kaukojen innokkuutta, tuli taas aikamoinen takapakki... Eilen otettiin siis lenkin jälkeen tokon palkkaamattomuustreeni, osa 2. Aloitimme kaukoilla, josta ei pitkällä matkalla siis voi millään nousta seisomaan. Olin aivan äimän käkenä, sillä tämä on ensimmäinen tätä laatua  oleva ongelma. Syy löytyy varmaan siitä, että ollaan otettu liikaa toistoja läheltä. Nyt siis jokaisella iltaruualla YKSI seisomaan nouseminen ylipitkältä matkalta ja palkaksi takana olevalle iltaruualle.

Seuraaminen menikin sitten aikalailla hyvin. Ei mitään hujippuvietikästä, mutta hyvin jaksoi ylipitkän kaavion. Käännökset tosi edelleen vaisut... Liikkeestä istuminen oli mainio, samoin luoksetulo. Lopuksi hinkattiin vielä palkan kanssa niitä kaukoja läheltä, ilman ongelmaa. Oikeastaan lähellä siinä on liikaakin virtaa...

Illalla oli sitten yhteiset esineruututreenit. Meinasin, että tuo flegu ei tee mitään ja laitettiin (alue oli siis vähintäänkin kokonainen) kaksi kohtuullisen helppoa esinettä keskivaiheille. Martti lähti kuin tykin suusta (varasti) ruutuun, otti yhden hepulikierroksen ja tuli sitten kysymään, että mitä pitikään etsiä. Pääsin lähettämään kunnolla, josta ei mennyt kuin hetki kun ensimmäinen esine löytyi. Se tosin tippui matkalla, joten lähetin hakemaan uudelleen ja tulihan se sieltä! Toinenkin esine löytyi kohtuullisen helposti ja palautuikin kunnolla. Jäi tosi hyvä mieli! :)

Tämän aamun aivojumpaksi innostuin tekemään pienen jäljen pihanurmelle. Matkaa noin 50m, kolme keppiä, kaarroksia, ei kulmia, alusta kosteaa, noin nilkkoihin ulottuvaa ruohoa, aikaa 30 min. Jäljen nosto oli oikein mainio, samoin alun jäljestys. Nakinpalasistakin upposi suurin osa. Ensimmäiselle ja toiselle kepille jouduin jarruttamaan. Toisen kepin jälkeen jäljestys parani huomattavasti ja varsinkin nakkien kohdalla meni tosi hienosti. Kolmas keppi nousikin sitten aivan ilman apuja. Olen ihan tyytyväinen (etenkin siihen, että tein sen jäljen!). Seuraavaksi voisi tehdä sellaisen jäljen, jossa on taas nameja lähes joka askeleella, loppuun sitten pätkä tyhjää ja yksi keppi. Jos sen ajaisi aika lyhyellä liinalla, aikalailla alkeiden tapaan, että saisi taas sitä tarkkuutta.