Otsikon asiat eivät liity toisiinsa, onneksi!

Lauantaina vallattiin taas Pondera-halli lappalaiskoiraporukalla. Porukkaa oli hitokseen paljo, niin ei ihan hirveen pitkään settiä voinut vetää ja toisesta kierroksesta ehti vaan haaveilla (tai noh, otettiihan me paikkamakuukin). Nosteella oli vähän treenisuunnitelma hukassa. Aloitettiin perus kehääntulolla ja perusasennosta leikki palkaksi. Hyppyä taisimme katsoa, oli muuten eka kerta kun ei lähtenyt käskyllä. On kuitenkin nyt paremmin kuulolla esteen takana. Ensi kerralla kuitenkin vaan taas hyppyhauskuttelua namilla ja muutama hyppely lelulla.
Imutusseuraamista taidettiin tehdä, joka ihan ok nami vasemmassa kädessä. Mun täytyy luovuttaa sen oikean kanssa, oon vaan niin kertakaikkisen läski ettei mun käsi yllä ympäri kunnolla ja joudun kenottaan. Pahkeinen. Noh, keksimme muut keinot. Pikkuisen myös askelia ilman imuutusta ja siinähän se tulee.

Noutoa sitten... Ihan hirveä saalistus on kapulalle joo-o... Ja seinä laskee taas vauhtia. Ja pelkkä nostotreeni aiheuttaa äkkisylkäisyjä. Terhin neuvo oli vaihtaa kapula patukkaan. Toim huom: kokeilimme tätä kotona ja on se parempi. Täytynee siis muistaa tehdä ainakin välillä myös pelkillä leluilla. En silti kapulasta luovu kokonaan.
Jääviäkin taidettiin muistutella pakittamisesta ja maahanmeno oli aluksi hiukka vaikea mutta muut hyvät. Loppuun vielä hetsattu luoksetulo.

Paikkamakuun onnistuin pysymään suunnitelmassa eli palkkasin tosi paljon ja yritin ajoittaa palkkauksen niihin kohtiin kun ei katsellut muita.

Treenien jälkeen ihana lenkki jäällä hyvän ystävän seurassa <3 Parhautta!

Kotosalla ollaan tehty sitä noutoa, vähän kaukoja ja neksuteltu molemmille. Martti pappa on osoittanut olevansa ihan superhyvä tarjoamaan. Se vaan jaksaa ja jaksaa kokeilla ja esim. peruutti suvereenisti yms. On meillä tietty jo aika monen vuoden yhteinen historia takana, joten se lukee mua meleko hyvin. Nosteelle pitää muistaa pitää nuo harjoitukset vielä kovin simppeleinä, sillä se selvästi tykkäisi että tulisi selkeät ohjeet mitä tehdä.

 

Sitten ne mielensäpahoitukset kun kerta lupasin. Voi että taas rankaistaan siitä kun on luvannut jotain tehdä yhteiseen hyvään... On nimittäin Nurmeksen erkkarin tokon kanssa samaan aikaan Mia Skogsterin noutoklinikka Kuopiossa. Siis Kuopiossa!! En vattu ala!! :( Ja tietysti vielä sellaseen aikaan että jos siellä sunnuntaina olisikin jokin muu klinikka niin enpä ääse kikkeliskokkelis sinnekään kun Jouni on vielä Kiinassa. *huokaus*

Ja toinen asia. Jos suojeluharrastajia pidetään aika fanaattisina niin alan olla sitä mieltä että noi paimennusihmiset vetävät vielä pidemmän korren. Yhteistä näille on siis se, että omaa arvoa tykätään nostaa lyttäämällä muita harrastajia ja muita lajeja. Ihan parhaita tässä ovat ne, joilla ei tietenkään omaa kokemusta eikä varsinkaan osaamista ole. Siinäpä on sitten kiva arvostella varsinkin niitä jotka ovat koulutusuransa alkutaipaleella. Olisikohan siitä kannustamisesta ja avoimin mielin olemisesta oikeasti niin paljon haittaa...?