Jussin ajan ainokaiset treenit treenattiin Lieksassa Minnan ja kumppaneiden kanssa. Oli kyllä mukava porukka ja aika kului kuin siivillä (puolille öin asti, mutta hyvin näki ainakin treenata!). Samoissa reeneissä otettiin sujuvasti (eri koirille) jälkeä, etsintää ja hakua. Tein Minnan Martille jäljen, enkä voi käsittää miten ihmeessä mie aina löydän tuolta ne kaikkein hankalakulkuisimmat maastot. Onneksi oli gps mukana etten eksynyt. Martillehan homma oli ihan pala kakkua, immeisille teetti hiukan töitä pysytellä perässä.

Rasa teki muutaman hakupiston. Irtoaa jo tosi hyvin suoraan ja jaksaa etsiä vaikkei heti saakaan hajua. Minnalta tuli hyvä pointti että Panun pitää jo alkaa liikkumaan itse, ettei liian pitkäksi aikaa jää paikalleen ja totuta koiraa siihen.

Meidän Martille Minna teki jäljen joka ehti painua juhannusyössä kuutisen tuntia. Erikoisuutena jäljellä oli se, että Minnalla oli ollut mukana kolme koiraa jälkeä tehdessä. Martti nosti jäljen hyvin, eteni aika kivasti ekalle esineelle jonka ilmaisi hyvin. Sitten alkoivat flättien jäljet häiritä ja jäljestys oli paikoittain tosi epävarmaa ja hapuilevaa ja paikoitellen taas oikein hyvää ja vahvaa. Jälki oli parisen kilometria pitkä ja kulki mukavasti oikein vaihtelevassa maastossa. Hukkia tuli monta, lähinnä siis koirien jäljille ja erityisesti teiden lähestymiset olivat ihan hirmuisen vaikeita. Ensimmäinen tiepätkä meni alun hapuilusta huolimatta tosi hyvin, jäljesti oikein tarkasti. Toinen tiepätkä oli aika lopussa ja Martti oli sen kanssa jo aika pihalla. Esineistä nosti suurimman osan, kaksi taisi jättää kokonaan nostamatta ja yhdelle palautin kun taas vain pysähtyi, vilkaisi minua ja jatkoi matkaa. Tosi hyvä jälki ja tässä saatiin pitkästä aikaa sitä kaivattua haastetta! Kiitos Minnalle!! :) Nyt voi hyvällä omatunnolla tehdä taas jonkun pienen palauttelun tai ajaa seuraavat jäljet vasta viikonlopun leirillä.

Ennen treenejä käytiin morjenstamassa Vertin äippää ja velipoikia. Kovasti ovat samanoloisia ja toinen veli samanvärinenkin kuin Vertti. Hyvin sujuivat poikien yhteiset leikitkin ja pennut saivat riekkasta oikein olan takaa. Vertti kävi ensimmäisen kerran ikinä ihan oikeasti uimassakin. Ei ollut mikään hirmuisen vakuuttava esitys mutta ihan omasta halustaan pulahti uimasilleen.