Eilen illalla otin ensimmäisen sarjan tämän viikon palkkaamattomuustreenejä. Aloitettiin ruudulla, joka oli varmaan suorituksena 9, maahanmeno oli hieman hidas ja lopun seuraaminen hiukan vaisu. Hyppynouto oli samaa luokkaa, hivenen vino palautus. Metallinoudossa kapula meinasi hukkua nurmikkoon (löytyi kuitenkin), ja palautuksessa törmäsi. Tunnari olisi mennyt yllättäen nollille, koska palautui kaksi kapulaa. Toisella yrityksellä Martti sinkautti kaikki kapulat hajalleen, mutta toi oman. Ärsyttävää.... Olisiko johtunut lähellä olevasta loppupalkasta, joka sai pojan noin kuumumaan. Emännän mielenrauhan saavuttamiseksi illalla otettiin vielä yksi tunnari, jossa piti maistella yhtä väärää, mutta toi kuitenkin oikean. Aikalailla nolla tulossa näillä suorituksilla...

Jälkitreeneissä tehtiin noin 300m pitkä jälki mullokselle. Jäljellä kaksi suoraa kulmaa ja jokaisella suoralla kaksi keppiä. Tuulta ei juurikaan ollut, jälki vanheni reilun puolituntia ja kulmissa + yhdessä "vaikeammassa" kohtaa nameja.

Jäljen nosto oli huono ja haparoiva. Sain tähän Heliltä hyvän neuvon, että ei kannata päästää koiraa hulmuamaan vallattomasti, vaan pitää se napakasti lyhyellä liinalla, kunnes jälki on nostettu. Tämä helpottaa janatyöskentelyä huomattavasti (tosin tässähän ei janaa ollut kuin noin metri). Kaksi ensimmäistä keppiä nousi hyvin ja jäljen ajaminenkin oli aikalailla tarkkaa. Vauhti oli kova, mutta positiivista oli se, että Martti ei yhtään paineistunut vaikka välillä hiukan jarrutinkin sitä. Parempi olisi ollut varmaan antaa löysiä, niin vauhtikin olisi varmaan pudonnut sillä, mutta pitää sen oppia jarrutukseenkin, jos jälki on joskus vaikeakulkuisemmassa maastossa.

Ensimmäisestä kulmasta otti yhden namin ja jatkoi sitten jäljen etsimistä hana auki... ei käynyt pikkumiehellä mielessä, että olisi voinut tarkentaa ja hiljentää!? No, ympyrän tehtyään löytyi seuraava suora, jota M ajoi suurimman osan aikaa noin puoli metriä jäljen oikealla puolella. Ensimmäisen keppimerkin Martti paikansi ja jäi sitä hetkeksi ihmettelemään, kehuin tästä rauhallisesti, koska merkki tuli ilmaistua niin selkeästi. Merkin jälkeen M siirtyi jäljestämään jäljen päälle ja nosti kaksi peräkkäistä keppiä ongelmitta.

Toinen kulma tehtiin huomattavasti pienemmällä ympyrällä kuin ensimmäinen, mutta nakkeja ei taaskaan uponnut. Viimeisen suoran jäljestys oli oikein hyvää. M eteni tasaisesen tarkasti löysällä liinalla. Ensimmäinen (tai siis viides...) keppi nousi hienosti! Puolessa välissä viimeistä suoraa oli nameja, joista osa napsittiin hiukan takaperoisesti. Hirveää kiinnostusta eivät nekään herättäneet. Viimeiselle kepille jouduin hiukan jarruttamaan, kun Martti ajoi siitä hiukan yli. Ilman käskytystä kuitenkin nousi tämäkin keppi.

Olen aikalailla tyytyväinen tähän jälkeen. Toisen suoran jäljestys oli tosin huonoa ja kulmatyöskentely saisi olla paljon parempaa. Kulmiin pohdittiin sellaista ratkaisua, että jos niitä nameja laittaisi hiukan ennen kulmaa, itse kulma tyhjäksi ja heti kulman jälkeen taas uudelleen. Vaikutti aikalailla kokeilemisen arvoiselta ajatukselta, joten näin tehdään seuraavalla kerralla.