Tänään tein ja ajoin n 700 m ja pari tuntia vanhan metsäjäljen kahdella kepillä. Oli monta piikkiä ja kulmaa eikä maastokaan nyt mitään helppokulkuista kangasmaastoa. Ikävä kyllä aikaa meni 16 minuuttia mikä hieman nostaa hikeä otsalle kun koejälkeä miettii... luotan kuitenkin siihen että menee hieman reippaammin vieraan jäljellä. Nyt ehdin miettiä aikalailla tuota jäljestystä ja tajusin vihdoin hiukan lukea koiraakin. Se teki yhdessä kulmassa pikkuisen ympyrän mutta muuten se tekee tarkistukset lähinnä takajalat aika paikallaan, eli niin kuin olisi pellolla! Se menee siis metsässä aika hämmästyttävän tarkasti suurimman osan aikaa. Jana oli ihan suht ok, keppien ilmaisut samoin. Mulla oli vain kaksi keppiä koko jäljellä. Tokan kepin jälkeen n 10 m päässä oli taas pallo ja eilisen jälkeen hetsaantui aikalailla eli nopeasti oppi. Tällä keinolla saattaa saada vähän lisää eteenpäinpyrkimystäkin peliin.
Mut niistä jälkivermeistä: Noste ajaa nykyään sekä pellolla että metsässä Koirakat valjailla. Ovat aivan superhyvät vermeet! Noissa on osa kuminauhaa (sellaista vahvaa, ei mitään normaalirimpulaa) jotka tasoittavat nykäyksiä mikä tekee niistä aika mainiot eritoten jäljelle (koska mehän ei haluta nykiä niitä koiria...). Metsässä ajan liina kiinni selän päällä ja pellolla mahan alla. Noste joka ei oikein arvosta valjaita tykkää noista kovin ja ajaa liinatuella metsässäkin oikein mainiosti. Eikä tarttee miettiä että vääränlaiset valjaat jumittaisivat koiraa (kun noita jälkikilometreja tuntuu taas karttuvan...). Lupasin Elinalle keksiä noista jotain kehitettävää mutta en kyllä keksinyt oikein muuta kuin että kuminauhaa voisi olla vaikka hieman enemmänkin? Eikä varsinaisesti haittaa sekään että ovat kotimaista käsityötä. :)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.