Eilen oltiin Anniinan kanssa ahkeria. Jälkien happanemista odotellessa tehtiin esineruutukaistale (vähän alimittainenkin) vierailla esineillä. Luulen että Noste löysi ekan esineen aika nopsaan muttei palauttanut, en ole ihan varma. Tämän mietinnän jälkeen nosti aika nopsaan ekan esineen ja tokankin, kolmatta ja neljättä joutui hakemaan tosi kauan ja meinasi hiukan hyytyä. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen että vein homman loppuun saakka. Tuuli oli kohtuu voimakas sivulta.

Nosteen jälki oli hieman reilun tunnin vanha, useammalla kulmalla ja mulloksella. Nameja oli koko jäljen niin että kolme tyhjää + kaksi namia. Alussa pidempi tyhjä pätkä nostoa varten. Kaksi keppiä koko jäljellä. Nosti hieman haparoiden, en siis laittanut paalulta normaalisti vaan otin siitä läheltä niin että piti valita jäljen suunta. , sai kuitenkin ihan kohtuu nopsaan jäljestä kiinni ja paransi ajoa koko ajan. Pohja oli kohtuu kuiva ja varmaan aika haastava, hyvin kuitenkinkin veti ja oli vahva mutta tasapainoinen koko jäljen. Kepit ilmaisi tosi hyvin ja kulmatkin meni korkeintaan puoli koiranmittaa yli ennen kuin korjasi.

Tultiin vielä kotipihaan tokoilemaan. Aluksi hiukan seuraamista jossa tehtiin taas sitä tiiviyttä. Sitten kokonainen tunnari, jossa meinasi vähän häiritä kun Jouni tuli just kotiin mutta hienosti teki kummiskin. Loppuun vielä ruutua jossa aluksi paikka hieman hukassa, jouduin viemään sen kerran pannasta oikealle paikalle. Sen jälkeen teki (kierron kautta) ihan hyviä suorituksia.

Tänään sitten nuorten koirien tokoringin valkka. Ekalla kiekalla ensin yksi tunnari jossa vein itse oman, oli ihan ok. Sitten aloiteltiin merkkiä niin että pallo merkin takana. Kosketusalustakin voisi olla ihan jees. Tokalla kiekalla tehtiinkin ensin kokeenomainen tunnari jossa meinasi luovuttaa mutta jatkoi kuitenkin. Sitten uusi niin etten että hetsasin, joka ihan ok. Loppuun tehtiin vielä ainakin kerran oman piilotus liikkurin toimesta. Noita voisi koettaa tehdä silloin tällöin että saa vähän vauhtia ja voimaa ja intoa tuohonkin hommaan.

Viivin kanssa käytiin ruokatauolla polkasemassa jäljet ja valkan jälkeen mentiin ne ajamaan. Eli noin 400 m pitkä, pari tuntia vanha ja erittäin vaihtelevassa maastossa menevä jälki. Janalla tarkasti takajälkeä ehken viitisen metriä mutta kääntyi oma-alotteisesti ja lähti ajamaan ihan hyvin. Eka ja viimeinen keppi nousivat hyvin, kakkosta en saanut nostamaan ja kolmosen sitten nostatin puoliväkisin. Välillä ajoi tosi hyvin, välillä sitten haparoiden ja kysellen ja hyvin lyhyitä pätkiä sillälailla vahvasti ja voimakkaasti kuin pellolla. Selviytyi kuitenkin jotenkin, ja itsenäisesti (keppejä lukuunottamatta) joten jollain tapaa tyytyväinen pitää olla vaikka hieman erilaista työskentelyä toivoisinkin.