Olin jotenkin tosi tyytyväinen itseeni että kiihkeimpään maastokausiaikaan maltoin pitää viikon totaalitauon. Oikein ajattelin että motivaatiotahan se tietenkin kasvattaa. Ja kuinka väärässä sitä ihminen voikaan olla... Olin toki itsekin aika väsynyt ensimmäisen työpäivän jälkeen mutta Noste oli NIIN löysä... Oliko se väsynyt koska joutui pitkästä aikaa olemaan päivän "yksin" (se ei enää tuhoa yksin ollessaan mutta ei se siitä varmaan nautikaan) vai meneekö se tosiaan tauolla niin epävarmaksi? Mene ja tiedä. Toisaalta Jouni sanoi kun kävi illalla vielä Nosteen kanssa pyöräilemässä että oli ollut tavallista vaisumpi sielläkin. Höh. Toisaalta en ole kyllä niissä harvoissa Kuopio-hallin treeneissä oikein tänä kesänä saanut Nostetta toimimaan normaalilla tasollaan, että voi se paikkakin olla sille vaikea?
Tehtiin siis kahdessa osassa. Ensin ruutuun alustalle, lähti vissiin toisella käskyllä ja meni ravilla. Tokalla taas kaksi käskyä ja huono vauhti. Kolmannella kierron kautta ja viimein parempi ilme. Sitten tunnari aika pitkästä matkasta. Oli tosi epävarma, ravaili ja lähti tuomaan väärää. Vaihdoin asentoa jolloin meni takaisin kapuloille ja toi kuitenkin oman. Otettiin uusinta jolla meni vielä enemmän vaikeaksi ja yritti monesti lähteä pois kapuloiltakin... Sai etsittyä oikean vasta kun tulin lähemmäs. Sitten yksi naminheitto + oman etsiminen minä tukena ja tämä toki sitten ihan pala kakkua, joten otettiin vielä kauempaa yksi joka luojan kiitos onnistui...
Ohjattua niin että liikkuri heitti kapulat, ihan ok suunnat vireeseen nähden ja tokalle meni (isompaan häiriöön päin vielä) ihan asenteellakin.
Merkki, joka suht ok mutta ei paras. Kiertämistä samalle merkille ja taas piti pariin kertaan ottaa pois ja laittaa uudelleen koska oli löysä.
Paikallaistuminen ok, paikkamakuu hiukka vaisu. Luoksetulo paikkiksesta kovasti kannustamalla ja auttamalla ihan ok.
Toka kiekka aloitettiin kilon kapulan nostoilla ja luovutuksilla. Seuraavaksi seuraamisen aloituksia ja muutamia askelsiirtymiä. Yllättävää kyllä liikkeellelähdöt olivat aika kivoja suurin osa. Henkilöryhmä edelleen liian vaisu mutta tuli kuitenkin kohtuudella ja palkkailin muutamaan kertaan leikillä ryhmässä. Jäävät ihan hukassa, onneksi otinkin peruuttamisesta. Loppuun vielä hetsattu luoksetulo joka ok (läpijuoksuna, ei mun usko riittänyt loppuasentoon saakka ottamiseen...).
Pitää tästä nyt jotenkin taas nousta ja oppia lisää tuosta koirasta ja miten sen saa toimimaan. Sitähän tämä on, oppimista alusta loppuun ja koskaan ei valmista tule.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.