Ollaan viime päivinä treenattu aika ahkerasti ja useampaa eri lajia. Tokoa ollaan otettu ihan kotosalla, siitä ei sen kummempaa, pieniä perustreenejä.

Perjantaina ajettiin Panun kanssa Joensuuhun Popekon treeneihin. Rasa pääsi meidän koiruuksista ensin hommiin. Sille oli piiloutunut kolme malimiestä varikon uumeniin.  Rasa  löysi ensimmäisen maalimiehen kohtuullisen helposti ja meni betoniputkeen häntä ja koko takapää iloisesti heiluen. Tästä syttyikin pieni lamppu pikkukoiralle ja kahta seuraavaa maalimiestä se selkeästi etsi. Toinen löytyi kohtuullinen helpostikin, tosin pikkuisen piti säikähtää kun toinen alkoi ryömimään  putkesta pois. Onneki säikähdys meni ohi nopeasti. Kolmannesta maalimiehestä haju tuli selkeästi, mutta Rasalla oli hieman liian vähän uskallusta irrota sinne saakka. Pikkuisen aikaa kun rinsessa kulki Panun kanssa ees ja taas, tuli rohkeuttakin ja uskallus mennä sinne hajulle saakka. Ja voi sitä löytämisen riemua! Rasa palkattiin kaikilla maalimiehillä ensin namilla ja sitten leikilä. Tämä tuntuukin olevan nyt oikein hyvä tapa.

Martti taas irtosi omaan tyyliinsä ihan hirmuisesti ja holtittomasti. Ilmaisut hyvät ja kaikki mm:t löytyivät häröämisestä huolimatta. Nyt tehdään jatkossa niin, että alueella on vain yksi mm kerrallaan ja mie tiedän tarkasti missä se luuraa, joten voin lähettää Martin suoraan sinne. Näin se ei saa palkkaa häröämisestä vaan ohjeiden mukaan menemisestä. Oli kyllä todella opettavainen reissu. Teki oikein hyvää saada Pirjo ja muut katsomaan perään ja näki muiden koirien työskentelyä. Varsinkin hieno Hukka teki suuren vaikutuksen.

Tänään oli vuorossa Martin agitreenit. Suoralla meinasi tulla ongelmia, mutta joitain onnistumisiakin onneksi saatiin aikaiseksi. Kontakteilla avustaja laittoi namit molemmille kontakteille, nämä oikein hyvät. Keppejä otettiin kolmeen otteeseen. Helpommalta puolelta mentiin alkuukinkin aika vauhdilla ja pujottelu sujui mainiosti. Vaikeammalta puolelta himmasin vauhdin alussa, mutta itse pujottelu meni mallikkaasti. Tästä olen oikein tyytyväinen. Itse agi radalla oli aika kinkkisiä paikkoja. Sain ohjeita että vauhti ei saa itsellä pysähtyä ja rytmin vaihdokset radan eri vaiheissa ovat tärkeitä. Pienellä säädöllä saatiin ihan mallikas ensimäinen rata. Toisella radalla oli mukana myös takaaleikkaus joka meni yllättävän hyvin kun "heittämällä" annoin luvan hypätä hypyn ennen leikkausta. Hieman oli taas ohjausrytmissä vikaa, mutta meni oli jo aikalailla iloista ja reipasta, eikä sellaisia töksähdyksiä syntynyt. Oikein mukavaa. Martti oli aika innokaskin, joten jäi tosi hyvä mieli.