Eilen tehtiin jälkeä taas kuivalle mullokselle. Noin tunnin vanha, pituutta en osaa arvioida mutta ihan ok pituinen tuolle alustalle. Kuusi suoraa, joilla jokaisella esine. Joka toinen suora paljon namitettu (tosin tyhjiä sielläkin) ja joka toinen enempi tyhjiä (mutta nameja sielläkin). Malikoiden blogia lukiessa mulle tuli ahaa-elämys että mun ei oikeasti tarvitse vaan voivotella että taas se menee janalla ihan vinoon, vaan asialle voi jotain tehdä. Keskeytin siis vinoon menemisen, lähetin uudelleen jolloin eteni hyvin ja suoraan ja ehdottomasti viikon paras jäljen nosto (matkaahan ei siis ollut paljon mutta kuitenkin).
Jäljen ajo oli tällä kertaa jo parempaa mitä aikaisemmin ja mielestäni tarkkuus ja jäljen päällä pysyminen vielä paranivat loppua kohden. Aavistuksen on vielä sellaista tarkastelua, mutta en viitsi siitä stressiä ottaa. Hyvin ajoi intensiivisesti ja innokkaasti ja Sarin sanojen mukaan uskoi selvästi että siellä sitä nassea on ja otti tyhjätkin hyvin. Liinan pidin aika tiiviillä tuntumalla, joillain tyhjillä meinasi vauhti kiihtyä mutta yritin jarruttaa sen minkä voin.
Ongelmakohtia oli oikeastaan kaksi: Esineilmaisu ei ollut kovinkaan hääppöistä. Osa esineistä nousi ihan hyvin, mutta osaan reagoi vaan vähän ja olisi jatkanut matkaa. En kuitenkaan päästänyt etenemään ja tuntui oikealta ratkaisulta palkata loppupalkkapurkista kaikki esineet (aina pikku muru esineestä) ja kaksi viimeistä tulivat ihan oppikirjamaisesti.
Toinen ongelma ova kulmat. Menee lähes poikkeuksetta kulman yli ja rengastaa seuraavan suoran. Yksi isompikin hukka näin saatiin aikaiseksi (tosin melko äkkiä löytyi se oikea suora). Olen jättänyt kulmat tyhjiksi, mutta nyt pitää seuraavalla jäljellä kokeilla erilaisia palkkaustapoja kulmiin. Välillä jarrunami, välillä namia kulman läpi ja välillä tyhjä kulma + palkkanami.
Jäljellä kulki mukana kolme muutakin ihmistä eikä Marttia häirinnyt yhtään. Sarin kanssa saatiin jutella ihan rauhassa eikä sen keskittyminen häiriintynyt. Tien vieressä suoralla tuli ihan oikea häiriö kun kaksi noutajaa kulki ohi lenkillä. Martti vilkaisi pikaisesti, jatkoi jäjestystä mutta muisti pikkisen kuitenkin murahtaa nenä syvällä mullassa :D Ihan hassu koira!