Lomailtu ollaan nyt jonkun aikaa mutta ihan ei mekään Martin kanssa olla jääty laakereillemme lepäämään. Enimmäkseen ollaan kyllä panostettu lenkkeilyyn luonnon helmassa ilman hihnoja ja pantoja tai aika-  ja  säärajoituksia.
Viime sunnuntaina(ko se oli?) käytiin Popekon treeneissä ottamssa muutama hakupisto (3 kpl) joissa ideana pitkät ilmaisut ja tasuut maassa. Tämä meni oikein kivasti. Kiitos Hetalle ja Kirsille treeniseurasta!

Tiistaina sitten ajettiin Ullan ja Sonetin kanssa (Martti takapenkillä ja Sonet takakontissa) Keijon ja Pauliinan luo Ilomantsiin jälkitreeneihin. Martilla teemana oli (yllättäen) harhajälki. Ekan jäljen Keijo oli tehnyt puutarhaan ja pellolle. Jäljen nosto oli haparoiva eikä eteneminenkään ollut mitenkään loistavaa. Alussa oli yksi keppi, jonka toi hyvin. Siitä sitten kohta kulma, josta meni yli ja joutui harhalle. Tiesi ihan selkeästi olevansa väärässä paikkaa koska vauhti kasvoi aikalailla. En päästänyt harhalle (vaikka vaikea oli pidellä!) ja palattuaan oikealle jäljelle sai kepin palkaksi. Tämän jäljen loppu meni ihan loistavasti ja harhatkaan eivät tuottaneet ongelmia! Kaikki tämän jäljen harhat olivat samanikäisiä kuin itse jälki.
Mitä tästä opimme? Mm: jos on harha, niin kepeistä pitää saada tavallista parempaa palkkaa (lisää motivaatiota). Mun pitää myös itse olla satasella mukana jäljen ajamisessa, eikä vaan olla huolissaan harhasta, koska Martti kyllä huomaa jos mie olen epäileväinen. (nytkin se meni loppujäljen hienosti kun mie olin hyvin sen tukena). Ajattelin myös että voisi seuraavaksi tehdä samanmoisen harjoituksen, jossa harhat ovat samanikäisiä kuin jälki. Sitten vaikka harhat 15 min tuoreempia kuin jälki ja niin edelleen.
Martin toinen jälki oli metsässä. Sillä oli huomattavasti tuoreempia harhoja, joista yksi kahteen kertaan tallattu. Nämäpä sitten vetivätkin puoleensa ja saatiin tehdä oikein kunnolla töitä että sain Martin jatkamaan oikean jäljen ajamista. Harhat olivat aika alussa ja Martista huomasi että se oli aika hämillään ja sen pikkuherne joutui koville. Pikkuisen se vaikutti lopun jäljen rullaavuuteen, mutta ei mitenkään merkittävästi. Vanhemmille harhoille ei taas reagoinut ja riistajn jäljet ja jätökset eivät tuottaneet mitään ongelmaa. Haastavan maaston oli Keijo löytänyt ja jälki oli kyllä tosi huippu!
Tältä jäljeltä jäi päälimmäiseksi mieleen että kun Martti siirtyy harhalle, mun pitää reagoida nopeasti. Se on ehkä parempi tehdä äänellä kieltämällä ja liinalla rajoittamalla ja vasta viimehädässä pakotteilla. Kun sitten kiinnostuu oikeasta jäljestä uudelleen, niin pitää kehua rauhallisesti ja matalalla äänellä, eikä suinkaan hihkua niin kuin kepeillä, koska se kääntää Martin ympäri ja sekoittaa sitä. Myös noi erilaiset harhat olivat hyvä juttu, tuli vähän lisää varmuutta miten jiitä kannattaa tehdä. Eli eipä olla luovutettu tämänkään asian suhteen :) Iso KIITOS Keijolle ja Pauliinalle!! Olette kyllä huippuja!

Keskiviikkona sitten ajettiin Lieksaan Minnaa ja flätti poikia tervehtimään. Martti aloitti esineruudulla. Iso ruutu, jossa kolme esinettä. Työskentely ei nytkään ollut ihan sitä mitä toivoisin, vaikka kaikki esineet lopulta löytyivätkin. Täytyy seuraavaksi tehdä motivoivampi treeni jossa on paljon esineitä (joskin ne kaikki aika rajoilla). Saa sitten helposti hakea kolme sieltä ylös. Hyvin se kyllä tuo ja ragoi kun hajun saa. Minnan kanssa pohdittiin sopivia lähetystyylejä, että vire pysyy hyvänä.
Otettiin myös tottista. Ensin vähän seuraamista (ok) paljolla palkalla. Sitten muutama juoksusta pysäytys, johon sainkin Minnalta hyvän vinkin ottaa sitä takapalkalla. Toimii varmasti parheiten Martillekin. Tuli kyllä hyvään saumaan tuo idea! Hyppynouto oli hyvä (90 cm este) mutta pienen hipsun otti. A taas oli loistava! Siitä sitten saikin taas suuremman palkan. Eteenmeno suoraan purkille (ei tiennyt missä se oli) ja se oli taas NOPEA! Joku taas lykkää sitä maahanmenon opettamista tuonnemmaksi...
Lopuksi käytiin vielä koko poppoolla lenkillä ja hyvin sietivät pojat toisiaan (vaikka Martti-poronen pitikin tavanomaista murmatustaan...). Kiitos Minna & pojat!

Torstai-iltana oli sitten vielä Vapepan etsintäharjoituksessa Siilinjärvellä. Itse olin ketjussa, mikä olikin aika mielenkiintoista, varsinkin kun suurinosa porukasta oli ihan tuntemattomia. Hyvä harjoitus, kiva että noita järjestetään! Etsintäharjoituksen jälkeen reenattiin vielä muutama koira. Martti sai tehdä kolme pistoa, teemana taas samat ilmaisut. Maalimiehet nyt aivan vieraat. Hienosti meni eikä lähminyt tassuillaan juuri yhtään. Samalla tuli kutsu Simpekin treeneihin. Toivottavasti löytyy sopiva sauma. Kiitoksia sinnekin suuntaan ja toivottavasti nähdään pian! :)

Nyt sitten taas oleillaan, lenkkeillään ja tottistellaan hetkonen. Tälläkertaa Pohjanmaalla. :)