Olipa hieno reissu tokon SM kisoihin! Kyllä se vaan on myönnettävä että se on se mun laji, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Meillä oli tosi hyvä joukkue, matkaseura oli ihan parasta ja tulostakin tuli! Joukkueelle 2 x avo 1 ja 2 x EVL 1 joista Outi ja Ria pääsivät vielä finaaliin jossa tekivät ihan sikahienon suorituksen! Oltiin siis paikalla perjantai-illasta sunnuntain finaalin palkintojenjakoon ja oli kyllä vaivan arvoinen reissu!

Nosteen viikonloppu meni enimmäkseen häkissä teltassa pötkötellessä mutta käytiin me kehien tunnelmaa ihailemassa, kävelyillä ja vähän reenattiinkin. Treeneissä tietty pääasiana asenne ja sitä kyllä nyt löytyikin hyvin.
IMG_8708.JPG

 

Sittenpä siihen tahtojen taisteluun eli jälkeen. Noin 300 m pitkä peltojälki. Reilun 30 min vanha ja kulmia monta. neljä namia aina joka 10s tai 20s askel. Ihan alkuun tehtiin tien reunaan keppijälkijolla sain kuin sainkin väännettyä sen ajatuksen Nosteelle mitä hain. Pitää muistaa sille nyt vääntää asioita ratakiskosta koska ne eivät nyt ihan pikkuvihjeestä aina uppoa perille saakka. Jäljen nosti taas oikein varmasti, ajaminen oli kiireistä, ilmavainuista ja aikamoisen turhauttavaa. Sain kuin ihmeen kaupalla pidettyä oman pään kylmänä. Toiseksi viimeisessä kulmassa meinasi tulla ihan kunnon stoppi mutta siitäpä se sitten kuitenkin jatkoi ja jäljesti lopun tosi hyvin. Kelikin oli tietty aika raskas (tosi kuuma ja lenkki alla) mutta nyt jäljellä korostuu se vaatimisen ja itsetunnon nostatuksen häilyväinen raja. Liian helppoja ei voi koko ajan tehdä, ne eivät vie eteenpäin, mutta silti pitäisi saada itseluottamusta lisää. Eläinkokeena jäljellä oli 2 keppiä jotka muuten nostettiin ihan superhienosti! Tästä olen enemmän kuin tyytyväinen.

Seuraava metsäjälki onkin varmaan sellainen suht perusjälki merkatuilla kepeillä. Sitten voisi ajaa sellasen sikahelpon peltojäljen. Tai sillälailla helpon että laittaa tosi paljon namia. On tää kasvattavaa touhua, huhhuh!